Jollei energiaa ja muita ravintoaineita tule ruoasta, ne otetaan omista kudoksista.

Eniten saa rasvakudoksesta ja lihaksista, mutta puutteen pitkittyessä ihminen alkaa ”syödä” omia elimiään, mikä johtaa ongelmiin.

Kun painosta on syöty 40–50 prosenttia, kuolema on lähellä. Kuolinsyy vaihtelee yksilöstä toiseen.

Nälkiintymisen loppuvaiheessa useat
elimet alkavat olla niin heikkoja, ettei kokonaisuus enää toimi. Silloin kuolema johtuu ”monielinvauriosta”.

Usein kuolema kohtaa jo sitä ennen. Vaikea yleisinfektio voi viedä hautaan, koska nälkiintynyt elimistö torjuu mikrobeja heikosti. Lihaskadosta kärsineeseen sydämeen voi ilmaantua kohtalokas rytmihäiriö. Vitamiinipuutos voi aiheuttaa hermoston ja muiden elinten häiriöitä, jotka vievät hengen.

Elinaika määräytyy ravitsemustilan mukaan. Ylipainoiset elävät ilman ruokaa pitempään kuin normaalipainoiset, jotka puolestaan pärjäävät paremmin kuin alun perin vajaaravitut.

Kokonaan ilman ravintoa elävät nälkälakkolaiset menehtyvät tavallisesti parin kolmen kuukauden kuluttua, mutta pitempiäkin aikoja on todettu. Turkkilaiset nälkälakkolaiset, jotka käyttivät päivittäin veden ohella teelusikallisen sokeria ja suolaa sekä B-vitamiini tiamiinia tulivat sairaalakuntoon keskimäärin 200 päivässä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2012

Vastaaja:


Pertti Mustajoki


professori ja sisätautien erikoislääkäri

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2515
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti