”Tutkijat ovat tulleet ajatelleeksi rinnakkaisten maailmankaikkeuksien mahdollisuutta kahdesta eri lähtökohdasta”, selittää professori Esko Valtaoja.



Yhdenlaisia rinnakkaisia maailmoja syntyy kvanttifysiikasta, joka selittää atomia pienemmän mittakaavan ilmiöitä. ”Jotkut kvanttifyysikot selittävät kvanttifysiikan kummallisuuksia rinnakkaisilla maailmoilla.”
Eräs kummallisuus on hiukkasen paikan epämääräisyys: hiukkanen on esimerkiksi 70 prosentin todennäköisyydellä tässä, 15:n siellä, 5:n tuolla ja 10:n jossain muualla. Vuonna 1957 Hugh Everett III ehdotti, että hiukkasen paikan epämääräisyys on otettava kirjaimellisesti: hiukkanen todella on kaikissa teorian sallimissa paikoissa samaan aikaan.

Everettin ideasta seurasi ajatus, jonka mukaan tapahtuma voi johtaa useampaan lopputulokseen. Jokainen lopputulos ikään kuin aloittaisi uuden maailmankaikkeuden. ”Tästä universumista versoaa jatkuvasti vaihtoehtoisia todellisuuksia. Jokainen meistä olisi olemassa monessa maailmassa”, selittää Turun yliopiston Tuorlan observatoriolla työskentelevä Valtaoja. Hän korostaa kuitenkin, ettei näistä rinnakkaismaailmoista ole minkäänlaisia todisteita. ”Kyse on pelkästä tulkinnasta.”

”Aivan erilaisia rinnakkaismaaimoja on ideoitu kosmologian perusteella.”

Alkuräjähdysteoriassa kaikkeus alkoi äärettömän tiheästä ja pienestä pisteestä, alkusingulariteetistä. 1970-luvun lopulla Andrei Linde ja Alan Guth keksivät toisistaan riippumattomasti ns. inflaatioteorian. Kosminen inflaatio tarkoittaa sekunnin murto-osassa tapahtuvaa alkulaajenemista.

Inflaatio kehitettiin siis selittämään omaa alkuperäämme, mutta jos se tosiaan puhalsi hengen oman maailmankaikkeutemme alkusingulariteettiin, miksei sama toistuisi muuallakin. ”Inflaatioteoriasta, joka selittää tämän maailmankaikkeuden alkuaikoja seuraa ikään kuin sivutuotteena kokonaan muita maailmoja”, toteaa Valtaoja.

”Muutama tutkija uskoo, että esimerkiksi jokaisesta mustan aukon singulariteetista alkaa uusi maailmankaikkeus. Näitä rinnakkaismaailmoja nimitetään usein vauvauniversumeiksi”, kertoo Valtaoja. ”Mutta tälläkään perusteella hahmotelluista rinnakkaismaailmoista ei ole minkäänlaisia merkkejä. Kyse on edelleen pelkästä tulkinnasta.”


Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2004



 

Vastaaja:


Esko Valtaoja


Professori

syytinki
Seuraa 
Viestejä9243
Liittynyt18.8.2008

Mihin perustuu olettamus kahdesta tai useammasta maailmankaikkeudesta?

No niin, nyt on sitten nimimerkki Hannu Tanskanen kertonut että "t iedemiesten ja matemaatikkojen epäilys ja arvio monista ulottuvuuksista on totta ". Koska asia on nyt pihvi, voimme siirtyä arvioimaan toista mahdollisuutta. On nimittäin mahdoiista, että tämä vaihtoehtoilijoiden eli huuhaan harrastajien porukka ei olekaan toisesta ulottuvuudesta vaan täysin toisesta todellisuudesta. Me kaikkihan eläämme omassa todellisuudessamme. Sitä arvioivat tietenkin ulkopuoliset ja luokittelukin on...
Lue kommentti
Tannu Hanskanen
Seuraa 
Viestejä2134
Liittynyt3.6.2015

Mihin perustuu olettamus kahdesta tai useammasta maailmankaikkeudesta?

jussipussi 02.09.2015 klo 21:02 Tannu Hanskanen 02.09.2015 klo 20:51 Ulottuvuuksia on enemmän kuin kaksi. 2+3=8. Ulottuvuuksien määrä selittää miksi toiset ymmärtävät enemmän kuin toiset. Mistä ulottuvuudesta tämä ulostuksesi tuli? En osaa sanoa muuta kuin, että tiedemiesten ja matemaatikkojen epäilys ja arvio monista ulottuvuuksista on totta. Tiede saavuttaa tämänkin aihe-alueen parin vuosikymmenen kuluessa.
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018