Eivät mihinkään, sillä yhtenäisten raiteiden lämpölaajeneminen on estetty tiukalla kiinnityksellä ja huomioimalla asennuslämpötila.

Aikaisemmin kiskonpätkien väliin jätettiin tilaa raiteiden lämpölaajenemiselle. Välit kuitenkin aiheuttavat turhaa meteliä. Niinpä vuodesta 1960 asti on tehty yhtenäisiä raiteita, joita nimitetään jatkuvakiskoraiteiksi.
Jatkuvakiskoraiteen yhtenäisiksi hitsattavat kiskot kiinnitetään ratapölkkyihin. Näin kiskon jännitykset siirtyvät pölkkyjen ja kiinnityksen kautta sepelin muodostamaan tukikerrokseen.

Asennus on tehtävä sopivassa, ns. neutraalilämpötilassa, jolloin lämpötilaeroista johtuva kiskon puristuminen tai venyminen on mahdollisimman pientä.

Poikkeuksellisen paahtavalla helteellä lämpölaajeneminen saattaa kuitenkin saada yliotteen. Silloin ei auta muu kuin katkaista molemmat kiskot jännitysten poistamiseksi.

Kehittyneiden työmenetelmien ja valvonnan ansiosta kiskojen vääntyminen ei ole enää aiheuttanut onnettomuuksia.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 2/1999

Vastaaja:
Jarmo Nurmi
teknikko
VR-yhtiöt, suunnitteluosasto

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26892
Liittynyt16.3.2005

Mihin suuntaan yhtenäiset rautatiekikot laajenevat?

Tuossa jutussa tarkoitetaan ratageometriaa, joka ei muutu. Materiaalit kuitenkin laajenevat (yleensä, friikkejä erikoitapauksia on) poikittaissuunnassa, kun niitä puristaa pitkittäissuunnassa. Mittamuutosten suhdetta kuvataan Poissonin suhteella ja se on yleensä luiokkaa 0.1-0.3. Teräksellä muistaakseni 0.3:n luokkaa. Eli kiskojen poikkipinta elää lämpötilan vaihdellessa sekä lämpölaajenemisen (joka on estetty vain pituussuunnassa) että jännityksen takia. Muutokset ovat niin vähäisiä, ettei...
Lue kommentti

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017