Helppoa kun sen osaa. Kuva: Getty Images
Helppoa kun sen osaa. Kuva: Getty Images

Jokainen kieli sisältää sekä helpoksi että vaikeaksi miellettyjä piirteitä.

Mikä tahansa kieli on maailman helpoin, jos sitä on käyttänyt lapsuudesta saakka. Siksi kielen helppouden pohdinta liittyy yleensä muiden kuin ensikielen oppimiseen.

Maailmassa arvellaan olevan runsaat 7 000 ominaisuuksiltaan varsin erilaista kieltä. Niiden asettaminen helppousjärjestykseen ei ole yksinkertaista, koska mikään kieli ei ole absoluuttisesti helppo tai vaikea. Kielet toki eroavat toisistaan esimerkiksi kielioppijärjestelmiltään tai sen suhteen, missä määrin kirjoitettu kieliasu vastaa ääntämistä. Jokainen kieli sisältää sekä helpoksi että vaikeaksi miellettyjä piirteitä.

Suomen kieltä voidaan pitää helppona systemaattisen äänne-kirjain-vastaavuutensa ansiosta, mutta vaikeana muoto-opiltaan. Kiinan kielioppi puolestaan on varsin yksikertainen, mutta ilmausten merkityksen muuttuminen sävelkulun mukaan koetaan usein vaikeaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kielen oppimisen helppous on myös kytköksissä siihen, millainen suhde ensikielellä tai muulla aiemmin opitulla kielellä on opittavaan kieleen. Samankaltaisuus helpottaa oppimista. Siksi suomenkieliselle lähisukukieli viro on helpompi oppia kuin vaikkapa japanin kieli. Saksankieliselle hollanti on puolestaan helpompaa kuin arabia. Myös kirjoitusjärjestelmien ja kieliopillisten kategorioiden samanlaisuus tukee oppimista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kielijärjestelmän piirteet eivät yksin määritä kielen oppimista. Keskeistä on oppijan oma kiinnostus, halu oppia sekä mahdollisuus harjoitella ja viedä vähäinenkin kielitaito mielekkääseen käyttöön. Kielen oppiminen on paitsi tieto- myös toimintalaji.

Vastaajana Tarja Nikula-Jäntti,

soveltavan kielentutkimuksen

professori, Jyväskylän yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2022.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla