Aika uinahtaa. Kuva: Getty Images
Aika uinahtaa. Kuva: Getty Images

Silloin ihmisen on helpointa nukahtaa ja pysyä unessa.

Uni-ikkuna on osa vuorokausirytmiä. Valveilla olomme välillä nukumme, eli meillä on uni-valverytmi. Se syntyy elimistössämme kahden samanaikaisesesti toimivan mekanismin tuloksena.

Tasapainoon pyrkivän mekanismin toiminta nostaa ja laskee unipainetta. Mitä pidempään valvomme, sitä suuremmaksi unipaine nousee ja sitä todennäköisemmäksi nukahtaminen käy. Vastaavasti mitä pidempään nukumme, sitä pienemmäksi unipaine laskee ja sitä todennäköisemmin heräämme.

Miten nopeasti unipaine nousee valveilla ja laskee unessa, on yksilöllistä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisäisen kellon mekanismi puolestaan synnyttää elimistömme toimintoihin vuorokausirytmit. Se rytmittää myös unipainetta. Tiettyyn aikaan vuorokaudesta on helpompaa olla virkeänä hereillä ja tiettyyn aikaan on helpompaa nukahtaa väsyneenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Miten pitkä elimistömme sisäinen vuorokausi on ja kuinka taajaan unipaine aaltoilee, on sekin yksilöllistä.

Tavallisesti näiden kahden mekanismin toiminnan tuloksena vuorokauteen syntyy yksi useamman tunnin mittainen ajanjakso, jolloin nukahtaminen ja unessa pysyminen on helpompaa. Tätä ajanjaksoa kutsutaan uni-ikkunaksi.

Yöuneen nukahtamiselle otollinen ikkuna avautuu päivärytminsä suhteen aamuvirkummilla aikaisemmin kuin iltavirkummilla. Useimmilla aikuisilla se on kello 21–1. Hyvin aamuvirkuille uni-ikkuna voi avautua jo kello 19, hyvin iltavirkuille vasta kello 3.

Vastaajana Timo Partonen,

tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2020

Minijehova
Seuraa 
Viestejä17045

Kiva että 2020 näyttää olevan vuosi, jolloin toimitus nostaa itselleni tärkeitä asioita esille.

Onneksi olen antanut kaikista näistä aiheista jo paljon kattavammat luennot. =D

MJ

Sisältö jatkuu mainoksen alla