Aurinko synnyttää vikkeliä neutriinoja.
Aurinko synnyttää vikkeliä neutriinoja.

Ei ainakaan ihmisen ajatus.

Massattomat valohiukkaset eli fotonit kulkevat universumin suurimmalla mahdollisella nopeudella. Toiseksi kisassa tulevat neutriinot.

Fotonit liikkuvat aina valon nopeudella. Massiivisten kappaleiden nopeus riippuu sen sijaan niiden massan suhteesta energiaan: mitä pienempi massa, sitä nopeampi hiukkanen.

Kaikkein kevein on neutriino. Sen massaa ei tunneta tarkasti, mutta se on ainakin sata tuhatta kertaa elektronia kevyempi.

Auringon sisällä syntyvät neutriinot saavuttavat maapallon nopeudella, joka poikkeaa korkeintaan prosentin biljoonasosan verran valon nopeudesta. Tietyissä tähtitieteellisissä prosesseissa tuotettujen neutriinoiden yhteydessä puhuttaisiin prosentin triljoonas­osista tai vieläkin pienemmistä eroista. Nämä lienevät universumimme nopeimpia kappaleita.

Ihmisten maailmassa puhutaan usein ajatuksen nopeudesta. Valitettavasti ihmisajatus on hyvin hidas: hermosäikeissä impulssit etenevät nopeudella, joka on alle promille valon nopeudesta.

.

Vastaajana Kari Enqvist,

teoreettisen fysiikan professori, Helsingin yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2016

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti