Luonnossa ei mikään puulaji ole jalompi kuin jokin toinen.

Nimitys on tullut meille saksan kielen termistä Edellaubhölzer, jolla tarkoitetaan kasvualustansa suhteen vaateliaita lehtipuita. Ne tarvitsevat hyvin viihtyäkseen kalkkipitoisen, runsasmultaisen ja ravinteikkaan lehtomaan.

Meillä luontaisesti kasvavia jaloja lehtipuita ovat muun muassa saarni, vaahtera, vuori- ja kynäjalava, metsälehmus sekä suomen- ja ruotsinpihlajat. Puolijaloksi lehtipuuksi kutsutaan tervaleppää, joka ei ole aivan yhtä vaatelias kasvupaikan suhteen kuin edellämainitut puulajit.

Keski-Euroopan jalopuumetsissä kasvaa näiden lisäksi pyökkiä, vuorivaahteraa, valkopyökkiä ja talvitammea. Lisäksi puutavarakaupassa saatetaan eräitä puulajeja kutsua jalopuiksi lähinnä puuaineksen laatuominaisuuksien kuten kovuuden perusteella.


Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2004

Vastaaja:


Pentti Alanko


dendrologi


Helsingin yliopisto