Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Albiinon tekee virhe, vaalean vähyys.

Punasilmäisyys on varmin merkki siitä, että valkoisuus johtuu juuri albinismista. Albiino on eläinyksilö, jolla ei synny lainkaan väripigmentti melaniinia. Syynä on tyrosinaasi-entsyymiä tuottavan geenin puuttuminen tai virheellisyys. Sen seurauksena eläimen iho, karvat ja höyhenet ovat kauttaaltaan valkoiset. Silmien punaisuus johtuu siitä, että verisuonten heijastuminen silmänpohjasta näkyy, kun melaniinia ei ole.

Toinen täysin valkoturkkinen tai valkohöyheninen muoto nisäkkäillä ja linnuilla on leukismi. Toisin kuin albinismissa silmät eivät kuitenkaan ole punaiset vaan usein hyvin tummat.

Sekä albinismi että leukismi johtuvat geenivirheestä, joka periytyy väistyvästi. Albinismin aiheuttava geenivirhe on aina samassa geenissä aivan melaniinin valmistusketjun alussa. Leukismi sen sijaan voi johtua useasta eri geenivirheestä muiden pigmenttien kuin melaniinin synteesissä. Leukistisiltä yksilöiltä siis puuttuu jokin muu pigmentti kuin melaniini.

Nisäkkäillä ja linnuilla esiintyy myös valkotäpläisiä muotoja, joita on geneettisesti erilaisia. Niitä kutsutaan usein virheellisesti osittaisiksi albiinoiksi. Toisin kuin albiinolta vaaleaihoiselta yksilöltä pigmentit eivät puutu kokonaan, vaan niitä on normaalia vähemmän tai niiden laatu poikkeaa normaalista.

Vastaajana Petter Portin, perinnöllisyystieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2015

Alpo
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt7.8.2015

Mikä erottaa vaalea-ihoisen ja albiinon?

Mikä erottaa vaaleaihoisuuden ja albinismin? Katso Suomen Albinismiyhdistyksen vastaus . Lyhyesti: albinismia aiheuttavat useat eri geenit . Albinismi ei merkitse aina täydellistä pigmentin puutetta, mutta siihen liittyy sekä vähäpigmenttisyys yleensä koko elimistössä että heikkonäköisyys. Melaniinipigmentin tuottamiseen tarvittava aineenvaihduntaketju on tarpeen silmän ja näköhermon normaalille kehitykselle. Sanaa "albiino" voidaan pitää ihmisistä puhuttaessa leimaavana. Emme ole vain...
Lue kommentti
Peippo on munallaan mitattuna Suomen kiivi. Kuva: Getty Images

Vatsanseutu pullistuu hitusen vain muninnan lopussa.

Selitys piilee ruumiinrakenteessa. Se, mikä näyttää linnun vatsalta, on itse asiassa enimmäkseen rintakehää, jonka lihasten alla on kova ja leveä rintalasta. Pehmeää ”vatsaa” linnuilla on vain pieni alue pyrstön ja jalkojen välissä.

Rintakehä voi toki liikkua ulommaksi, kun sisäelimet sitä työntävät, mutta koska se on panssarimainen, siihen ei synny pullistumaa.

Munarauhasessa syntyy vain ruskuainen, ja niitä irtoaa munanjohtimeen yksi kerrallaan. Valkuainen ja kuori syntyvät munanjohtimen loppupäässä hyvin nopeasti, eikä lintu ”kanna” niitä vatsassaan.

Kun muna on juuri tulossa, vatsanseutu voi periaatteessa hieman paisua, mutta sitä ei näe, koska silloin linnut istuvat visusti pesissään. Tämä vaihe kestää vain muutamia tunteja.

Ääriesimerkki lienee kiivi, jolla on kokoon suhteutettuna suurin muna. Kiivi ei näytä olevan ”raskaana”, vaikka muna on valtava, mutta varmasti sen peräpää pullistuu muninnan aikana.

Vastaajana Esa Hohtola,

eläinfysiologian emeritusprofessori, Oulun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Kuumin valkea loimuaa valkeana. Kuva: Getty Images

Värin määräävät liekin lämpötila ja säteilyn aallonpituus.

Tulella tarkoitetaan yleensä liekkiä, joka syntyy aineen palamisessa. Palaminen on kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa.

Kun reaktio on riittävän nopea, syntyvä lämpö ei siirry heti ympäristöön vaan nostaa palavan aineen lämpötilaa. Tämä näkyy hehkumisena tai liekkinä.

Esimerkiksi nuotiossa palamisreaktio tapahtuu liekin ulkoreunalla, ja siinä syntyy nokea. Noki taas lähettää niin kutsuttua mustan kappaleen säteilyä.

Mustan kappaleen säteilyssä kappaleen lämpötila määrää, millä aallonpituudella säteily on voimakkainta. Tätä aallonpituutta vastaa näkyvän valon aallonpituusalueella aina jokin väri.

Korkein lämpötila ja matalin aallonpituus vastaavat violettia, sitten tulevat järjestyksessä sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen.

Nuotion liekin kuumimmassa kohdassa valon aallonpituuksien voima on niin suuri, että ihmissilmä näkee sen värien yhdistelmänä eli valkoisena värinä.

Viileämmät kohdat silmä näkee niin, että väri vastaa paremmin lämpötilaa. Keltainen ja oranssi kertovat noin 1 200:n ja punainen noin 700 asteen lämpötilasta.

Mustan kappaleen säteily ei kuitenkaan selitä kaikkea tulen väreistä.

Esimerkiksi sinisessä liekissä ei ole nokea, vaan liekin väri johtuu siitä, että kaasumolekyylien viritystila purkautuu ja lähettää säteilyä. Sen aallonpituus on lähellä sinistä väriä.

Vastaajana Jorma Jokiniemi,

pien- ja nanohiukkastekniikan professori, Itä-Suomen yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018