Huuliherpeksen eli yskänrokon aiheuttava Herpes simplex -virus saattaa uinua elimistön tuntohermosolmukkeissa vuosikausia, kunnes jokin tekijä herättää sen.

Uusiutuva yskänrokko, pieni rakkula, syntyy usein vakiopaikalle huuliin tai suun ympärille.

Virus on erittäin yleinen. Yli 80 prosenttia meistä saa sen jossakin elämänsä vaiheessa joko kosketuksessa tai pisaratartuntana. Ensitartunta on yleensä oireeton.

Yskänrokon synnyn voivat laukaista mm. hormonimuutokset, stressi tai auringon uv-säteily. Naisia herpes kiusaa joskus kuukautisten aikana, muutamilla taas tiukka työrupeama heijastuu huuleen. Toisinaan talven keskellä tehty etelänmatka tai kesän ensimmäinen purjehdusretki herättävät viruksen.

Syytä aktivoitumiseen ei tiedetä tarkasti. Stressi on kuitenkin yksi tekijä. Sen vaikutus voi perustua siihen, että immuunipuolustuksen taantuma tarjoaa virukselle tilaisuuden pullahtaa pintaan. Jos immuunipuolustus toimii pitkään vajaateholla, kuten aids- ja syöpäpotilailla, herpestauti voi uusia tiheään ja olla poikkeuksellisen hankala.

Vain noin 10 prosentilla ihmisistä yskänrokko kukkii toistuvasti. Rakkulat paranevat yleensä hyvin ilman hoitoa. Viruksen lisääntymistä estävä asikloviiriä sisältävä voide voi auttaa, jos hoito aloitetaan heti ensioireiden ilmaantuessa – rakkuloiden synnyttyä siitä ei ole juuri apua.

Ensioireina ovat kihelmöinti ja pistely suupielessä, joita moni herpeksen piinaama sanoo tuntevansa jo tunteja tai päiviä ennen rakkuloiden puhkeamista.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 3/2000

Vastaaja:


Tapani Hovi


tutkimusprofessori


Kansanterveyslaitos

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla