Julkaistu Tiede-lehdessö 12/2012

Ensimmäiset dokumentoidut valtiot syntyivät noin 5 000 vuotta sitten samanaikaisesti kahteen paikkaan: kulttuurin kehtona pidettyyn Mesopotamiaan, siis nykyisen Irakin alueelle ja Syyrian itäosaan, sekä Egyptin suistoalueille.

Nämä politiikan alkuliman syntyhistoriat eivät ole aivan selviä. Melko vakiintuneen käsityksen mukaan ensimmäisenä valtiona tai valtakuntana pidetään nykyään Akkadin valtakuntaa (noin 2334–2154 eaa). Sen perusti Sargon Suuri eli Akkadin Sargon eli ”oikea kuningas”, joka oli toiminut Kisin kuninkaan Urzababan juomanlaskijana mutta valtasi sittemmin ensin kotikaupunkinsa ja myöhemmin laajensi valta-aluettaan turvatakseen kauppareittinsä.

Sargon loi yhtenäisen hallintojärjestelmän valloittamilleen alueille. Valtakunnassa yhtenäistettiin hallinto, verotus, mittajärjestelmä, kalenteri, asiakirjojen muoto ja kirjoitusmerkistö. Yhteiseksi hallinnon kieleksi otettiin akkadi.

Egyptin valtakunta on pari sataa vuotta vanhempi, mutta sikäläiset tunnetut lähteet eivät anna yhtä tarkkaa kuvaa hallinnon yhtenäistämisestä kuin Akkadin lähteet.

Vastaajina Matti Wiberg,valtio-opin professori, Turun yliopisto, ja Raija Mattila, assyriologian dosentti , Helsingin yliopisto

Vastaaja:


Matti Wiberg ja Raija Mattila


valtio-opin professori, ssyriologian dosentti


Turun yliopisto, Helsingin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti