Kosmoksen äärillä jopa tuhansien galaksien kirkkaudella pelleilevä blasaari on kvasaari, joka näkyy villistä kulmasta.



Kvasaarit taas ovat erittäin kirkkaita, kaukaisia kohteita. Niiden oletetaan olevan tavallisia galakseja, joilla on erikoislaatuinen keskusta.

Useimmat niistä näyttävät pistemäisiltä, sillä ydin on niin häikäisevä, ettei ympäröivä galaksi näy suurillakaan kaukoputkilla. Joka tapauksessa kvasaarien säteily tulee galaksin keskeltä, pieneltä, planeettakunnan kokoluokkaa olevalta alueelta. Silti kvasaarit loistavat krikkaammin kuin sadat galaksit yhteensä.

Ainoa tapa tuottaa näin valtava energia pienellä alueella on käyttää jättiläismäistä mustaa aukkoa. Kvasaarin keskellä oletetaankin olevan musta aukko, jonka massa on kymmenen tai jopa tuhat miljoonaa Auringon massaa. Suuri energia muodostuu, kun aukkoon putoavan kaasun gravitaatioenergia muuttuu säteilyksi juuri ennen kaasun lopullista katoamista mustan aukon kitaan.

Tuhoaan kohti syöksyvä kaasu muodostaa aukon ympärille kiekon. Osa kiekon kaasusta karkaa muodostaen kvasaarin kummallekin puolelle (aukon pyörähdysakselien suuntaisesti) valtavan, lähes valonnopeudella liikkuvan suihkun. Jos kaasusuihku osoittaa suoraan meitä kohti, kvasaaria kutsutaan blasaariksi.

Jännittävää kvasaareissa on muun muassa niiden leikittely hurjalla energiallaan: villeimmät kääntävät tuhannen miljoonan Auringon energiaa vastaavan säteilyn päälle ja pois jopa 15 minuutissa.

Tätä ja muita blasaarien saloja pohditaan ensi kesänä Turun yliopiston Tuorlan observatorion järjestämässä kansainvälisessä kokouksessa (22.-26.6.), joten kesän sanomalehdissä saattaa olla kiinostavia uutisia kosmoksen ääriltä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 4/1998

Vastaaja:


Leena Tähtinen


toimittaja, tähtitieteen dosentti


Turun yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2515
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti