Kaukaisin havaittu taivaankappale on galaksi Abell 1835 IR1916, joka on 13,23 miljardin valovuoden päässä meistä.

(Tähtitieteilijät mittaavat kaukaisten kohteiden etäisyyttä niiden punasiirtymän perusteella. Abell 1835 IR1916:n punasiirtymä on 10.)

Galaksi havaittiin VLT-kaukoputkella (Very Large Telescope), yhdellä maailman parhaista maanpäällisistä teleskoopeista. Mutta sekään ei olisi riittänyt paikantamaan ennätyshimmeää galaksia, jollei tämä olisi sattunut Abell 1835 -galaksijoukon taakse. Abellin joukon vetovoima nimittäin kirkasti taakse jääneen galaksin niin sanotulla gravitaatiolinssi-ilmiöllä 25–100-kertaiseksi.

Abell 1835 IR1916:ta kauempaakin saadaan toki tietoa. Kosmisnen taustasäteily on peräisin lähes 13,7 miljardin valovuoden päästä eli ajalta lähes heti (380 000 vuotta) alkuräjähdyksen jälkeen. Taustasäteilystä saadaan tietoa muun muassa siitä, miten aine oli jakautunut, ennen kuin universumissa oli mitään taivaankappaleita.


Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2004

Vastaaja:


Leena Tähtinen


tähtitieteen dosentti ja vapaa tiedetoimittaja

salai
Seuraa 
Viestejä7458
Liittynyt17.3.2005

Mikä on kaukaisin avaruuden kohde, josta on saatu tietoa?

Tuo yli 10 vuotta vanha havainto taisi olla harhanäky? Abell 1835 IR1916 - Wikipedia, the free encyclopedia "Abell 1835 IR1916 (also known as Abell 1835 , Galaxy Abell 1835 , or Galaxy Abell 1835 IR1916 ) was a candidate for being the most distant galaxy ever observed, although that claim has not been verified by additional observations. It was claimed to lie behind the galaxy cluster Abell 1835 , in the Virgo constellation . / . . . / Further analysis of the data that led to the first...
Lue kommentti

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018