Tammi on Suomen kovimpia puulajeja. Kuvassa Paavolan tammi Lohjansaaressa. Kuva: Wikimedia Commons
Tammi on Suomen kovimpia puulajeja. Kuvassa Paavolan tammi Lohjansaaressa. Kuva: Wikimedia Commons

Kovin kaupallinen puulaji on brasilianpähkinäpuu.

Jos huomioon otetaan vain kaupalliset puulajit ja kovuutena pidetään sitä voimaa, jolla puu vastustaa huonekuivana 0,444 tuuman teräspallon tunkeutumista puolen läpimitan syvyyteen, kovin kaupallinen puulaji on brasilianpähkinäpuu. Sitä käytetään parketeissa, koriste-esineissä ja muissa pikkuesineissä.

Lähellä sen kovuutta on brasiliantiikki, ja sitäkin käytetään lähinnä parketeissa. Hyviä ehdokkaita löytyy myös afrikkalaisista ja kaakkoisaasialaisista lehtipuista. Muiden kuin kaupallisesti hyödynnettävien puulajien kovuutta ei ole juuri tutkittu.

Suomalaisista puulajeista ei ole tehty kunnollisia vertailuja, mutta ykkössija kuulunee vaahteralle, ja hyvänä kakkosena tullee tammi. Omenapuu ei ole erityisen kovaa, mutta sen halkaisulujuus on erittäin suuri, minkä jokainen omenapuuta haloiksi hakannut tietää.

 

Vastaajana Matti Kärkkäinen,
puutalouden professori,
Joensuun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2004

o_turunen
Seuraa 
Viestejä12918
Liittynyt16.3.2005

Mikä on maailman kovin puulaji ja miten sitä hyödynnetään?

"Muiden kuin kaupallisesti hyödynnettävien puulajien kovuutta ei ole juuri tutkittu" penni 12.06.2014 klo 23:06 Jos aihe kiinnostaa, googlatkaa "pockenholz". Ei nyt viitti Lumialla näpytellä enempää. Tuota minäkin eilen aioin ehdottaa. Tosin guajakkipuun kovuudesta minulla ei ole tietoa. Sen verran tiedän, että se on kaupallisesti käytetty laivojen peräsinkoneistoissa, ja kellosepät sitä käyttävät laakereina ja työkaluina. Kovaa ja itsevoitelevaa. Todella vittumaista sahata parikymmensenttinen...
Lue kommentti

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018