Onneksi kosmoksen väri ei juhli täällä. Kuva: Shutterstock
Onneksi kosmoksen väri ei juhli täällä. Kuva: Shutterstock

Sitä on vaikea sanoa.

Kaikkien esineiden väri riippuu siitä, millä tavoin valo heijastuu silmiimme niiden pinnasta. Valohan koostuu eripituisista ilmassa kulkevista ja esineistä heijastuvista aalloista, joista tietyn osan näemme eri väreinä.

Aurinko säteilee kaikkia ihmissilmän näkemiä värejä, mutta maapallon ilmakehä läpäisee niitä valikoidusti. Sininen valo esimerkiksi törmäilee hanakasti ilmakehän rakenneosasiin, kun taas keltainen läpäisee ne paljon helpommin. Siksi taivas näyttää kirkkaana kesäpäivänä siniseltä ja Aurinko keltaiselta. On kuitenkin vaikea sanoa, mitä väriä näemme eniten – se riippuu ympärillämme olevista esineistä.

Jos kysymys koskee koko maailmankaikkeutta, tilanne on hieman erilainen.

Lukemattomat Auringon kaltaiset tähdet säteilevät nimittäin valoa maailmankaikkeuteen. Tarkkojen mittausten avulla voidaan selvittää, minkä väriseltä niiden lähettämä valo näyttäisi, jos sen kaiken näkisi yhdellä kertaa.

Se näyttäisi suurin piirtein maitokahvin väriseltä vaalealta, sellaisen maitokahvin, jossa on paljon maitoa.

Vastaajana Sami Nurmi,

yliopistonlehtori, fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2016

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti