Lämmön vaihteluväli on laaja: 100–1 200 astetta. Kuva: F.A. MacDonald/Wikimedia Commons
Lämmön vaihteluväli on laaja: 100–1 200 astetta. Kuva: F.A. MacDonald/Wikimedia Commons

Lämpötila on nuotiossa erilainen eri kohdissa, ja siihen vaikuttaa myös puun kosteus: mitä kosteampi puu on, sitä pienempi on palamiskaasujen lämpöarvo.

Kun liekin väri on oranssi, lämpötila on 1 100–1 200 astetta. Jos liekkiin nyt asetetaan kattila, tuli jäähtyy, ja tämä voi johtaa nokihiukkasten muodostumiseen.

Nuotion sisäosissa lämpötila on matalampi, 500–900 astetta. Sinne happea ei paljon pääse, sillä happi kuluu reunalla palamisreaktioissa.

Palavan puun pinnassa lämpöä on yli 400 astetta, mutta sisässä alle 100, koska puussa oleva vesi höyrystyy. Kun puun sisus on lämmennyt 500–600 asteeseen, kaasun muodostus ja liekkivaihe alkaa loppua ja jäljelle jää hiiltä.

Hiilloksen lämpötila on korkeimmillaan heti sen jälkeen, kun liekkivaihe päättyy ja hiiltyneet puut murskataan kekäleiksi.

Jos tällöin näkyy sinisiä liekkejä, häkä eli hiilimonoksidi palaa hiilidioksidiksi. Koska tätä tapahtuu vain yli 800 asteessa, hiilloksen lämpötila on ainakin tämä, mutta se voi olla yli 1 200 astettakin.

Kun siniset liekit katoavat, lämpötila on laskenut alle 800 asteen. Jos tuli on takassa, hiilloksen päällä voi tässä vaiheessa polttaa muutamaa pientä puuta. Näin hiilloksen tuottamaa häkää palaa liekkien imussa eikä poistuu savupiippuun.

Vastaaja: Jaakko Saastamoinen
tekniikan tohtori, johtava tutkija, VTT

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2011