Heidelberginihminen (Homo heidelbergensis) on lähin siksi, että nykyihminen (Homo sapiens) ilmeisesti kehittyi siitä.

Fossiileja on löytynyt Afrikasta ja Lähi-idästä sekä Etelä- ja Keski-Euroopasta, nuorimmat noin 200 000 vuoden ja vanhimmat yli 600 000 vuoden ikäisiä.

Heidelberginihminen oli suunnilleen nykyihmisen mittainen mutta matalaotsaisempi ja hitusen pieniaivoisempi sekä vankkarakenteisempi. Silmiä varjosti paksu luuharjanne. Leuat ja hampaat olivat suuret ja ravinto valtaosin kasviperäistä.

Heidelberginihminen valmisti taidokkaita kivityökaluja ja puisia heittokeihäitä. Koruja tai muuta taidetta ei ole löytynyt. Leiripaikoilta on todisteita majoista ja nuotioista.

Euroopassa heidelberginihmisistä tuli neandertalinihmisiä (Homo neanderthalensis), Afrikassa nykyihmisiä. Laji siis katosi muuttumalla kahdeksi uudeksi, mikä on normaali tapa hävitä sukupuuttoon. Vanhimmat neandertalilaisten ja nykyihmisten fossiilit ovat suunnilleen 200 000 vuoden ikäisiä. Koska muutos oli vähittäinen, näiden lajien ja heidelberginihmisen väliin ei pystytä vetämään jyrkkää rajaa.


Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2008

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaaja:


Juha Valste


FM, luennoitsija


ekologian ja evolutiikan laitos, Helsingin yliopisto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla