Teknisessä mielessä viimeistä käyttöpäivää ei voida määritellä, koska jatkuva huolto pitää ydinvoimalaitokset lentokoneiden tavoin uuden veroisina.

Kymmenen vuotta vanhassa voimalassa ei juuri ole alkuperäisiä osia.
Tärkeimmistä osista ainoastaan reaktorin paineastiaa ei voida uusia, mutta se onkin tehty kestämään pidempään kuin muu laitos. Sama koskee rakennuksia.

Energiayhtiöiden lisäksi Säteilyturvakeskus valvoo jatkuvasti voimaloita. STUK tekee 10 vuoden välein perinpohjaisen kuntotarkastuksen ja myöntää uuden käyttöluvan. Kymmenien vuosien ajan luotettavasti toimineet Loviisan ja Olkiluodon yksiköt saivat äskettäin 10 ja 20 vuoden jatkoajat. Ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus on noin kolmannes Suomen kokonaiskulutuksesta.

Kannattamattomuus on loppuunkulumista todennäköisempi syy ydinvoimalan pysäyttämiselle. Esimerkiksi Saksa harkitsee parhaillaan joidenkin pienten (alle 300 megawatin) laitosten sulkemista niiden tehottomuuden takia. Huoltokustannuksia peilataan sähkön hintaan. Ne eivät saa kivuta tuotantohintaa korkeammaksi. Sähkön pysyvää hinnanlaskua ei ole kuitenkaan näköpiirissä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 7/2000

Vastaaja:


Keijo Valtonen


johtava asiantuntija


Säteilyturvakeskus

syytinki
Seuraa 
Viestejä8913
Liittynyt18.8.2008

Mikä on Suomen ydinvoimaloiden viimeinen käyttöpäivä?

Puuhevonen 15.09.2014 klo 00:53 Zäp, miksi haluat kieltää todellisuuden että Saksassa aiotaan ajaa ydinvoima alas vuoteen 2022 mennessä? Luuletko että saksalaiset ovat tyhmiä vai mitä? ---snip---- Mitähän tuohon sanoisi. Aloittaisiko, vaikka vuodesta 1914? Noin yleisestikin. Vaikea on löytää valtiota, jonka temput - nykyiset ja menneet - viittaisivat suureen viisauteen
Lue kommentti
Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5296
Liittynyt9.1.2011

Mikä on Suomen ydinvoimaloiden viimeinen käyttöpäivä?

Keijo 15.09.2014 klo 07:08 Kannattamattomuus on loppuunkulumista todennäköisempi syy ydinvoimalan pysäyttämiselle. Esimerkiksi Saksa harkitsee parhaillaan joidenkin pienten (alle 300 megawatin) laitosten sulkemista niiden tehottomuuden takia. Huoltokustannuksia peilataan sähkön hintaan. Ne eivät saa kivuta tuotantohintaa korkeammaksi. Sähkön pysyvää hinnanlaskua ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Tuo on muuten aika ironista, koska Saksa päätti jo vuonna 2000, eli sinä vuonna kun tuo artikkeli...
Lue kommentti

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017