Ulostetta voi hyödyntää energiantuotannossa, ja kehitysmaissa näin paljon tehdäänkin.

Suomessa ulosteiden käyttö on kuitenkin olematonta.

Ulosteiden tehollinen lämpöarvo ei ole huono. Tämä käy ilmi, kun ulostetta verrataan esimerkiksi voimaloissamme yleisesti käytettyyn jyrsinturpeeseen.

Jyrsinturpeen tehollinen lämpöarvo saapumistilassa (kosteana) on 9 400–10 100 kJ/kg ja kuiva-aineessa 20 700–21 000 kJ/kg. Lehmänlannan vastaavat teholliset lämpöarvot ovat 13 600 kJ/kg ja 16 200 kJ/kg. Osittain kompostoituneen nautakarjan lannan tehollinen lämpöarvo laskee jyrkästi. Se on saapumistilassa 3 100 kJ/kg ja kuiva-aineessa 3 900 kJ/kg. Sian vetisten ulosteiden tehollinen lämpöarvo on saapumistilassa niinkin alhainen kuin -1 200 kJ/kg, eli sen polttaminen kuluttaa energiaa enemmän kuin tuottaa. Kuiva-aineessa tehollinen lämpöarvo nousee selvästi ja on 12 800 kJ/kg. Parhaan tuloksen saavat kanojen ulosteet. Niiden teholliset lämpöarvot ovat 12 700 kJ/kg ja 18 400 kJ/kg.

Lisää tietoa eri polttoaineiden ominaisuuksista voi käydä katsomassa esimerkiksi hollantilaisessa Phyllis-tietokannassa: www.ecn.nl/phyllis/

Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2002

Vastaaja:


Raili Vesterinen


erikoistutkija


VTT Prosessit, Energiantuotanto, Jyväskylä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lokki
Seuraa 
Viestejä5014

"Ulostetta voi hyödyntää energiantuotannossa, ja kehitysmaissa näin paljon tehdäänkin.

Suomessa ulosteiden käyttö on kuitenkin olematonta. "

Melko asiantuntematon kommentti. Jopa suomessa viemärijätteestä saadaan energiaa. Yhteensä Biokaasun tuotanto/talteenotto 0,7 TWh/v.

Asiaan voi tutustua tarkemmin Suomen Biokaasuyhdistyksen sivuilla, tai aloittamalla vaikka tästä.

http://www.biokaasuyhdistys.net/docs/semin2012/Lampinen_Ari_historia.PDF 

optimistx
Seuraa 
Viestejä852

Kiitos Paul M.

Kun oli epätavallisen hiljaista muuten tässä säikeessä, niin pengoin englanniksi aiheesta. Tosin ennen sitä käytännöllisenä wanna-be-keksijänä välähteli mielessä rakennella erinäisiä tee-se-itse-viritelmiä pyttyyn ja vanhalla poisheitettävällä paistinpannulla kuivaamista keittiön hellalla. Sitten mielikuvissa ilmestyi takavasemmalta armas vaimoni ihmettelemään homman nimeä ja kaikkea.

Virtuaaliset jauhot suussa ("Myllyn paras, puolikarkea") en oikein keksinyt täysin tyydyttävää selontekoa projektistani, joten projekti koki armeliaan lopun ennen alkamistaan (vrt savolaisen projekti on tyypillisesti aloittamista vaille valmis).

No jaa. Stanfordin Yliopiston linkki antoi tiedoksi ihmisen ulosteen lämpöarvoksi kuivana 2.3 *10^7 J/kg. Ennen kuivausta siinä on 70 % vettä lähteen mukaan. Tutkimus mainitsee tulostettavan määrän riippuvan vahvasti syödyn ruoan kuitupitoisuudesta. Paljon kuituja sisältävästä inputista tulee markää outputia 349 g /aikuinen / vrk. Vähäkuituisesta neljännes siitä.

Kun tuossa linkissä puhuttiin lähinnä selluloosakuiduista, joita ei ruoan kaloritaulukoissa noteerata tietääkseni lainkaan sulavaksi, niin eipä tästä taida sittenkään syntyä korjattua ruoan kaloritaulukkoa. Ajattelin nim., että yksilön saamat kalorit saataisiin tarkemmin laskettua siten, että otetaan perinteiset ruoan kalorit, mutta vähennetään niistä ruoka-ainekohtaiset ulostulleet kalorit, eli kehon hyötysuhde huomioitaisiin. Nyt taitaa sittenkin paras arvaus kehon ruoansulatuksen hyötysuhteeksi olla 100 % (?).

1. Päätä, mikä (tutkimus-)tulos TUNTUISI mukavalta
2. Etsi tulosta tukevia todisteita, hylkää kaikki muut todisteet
3. Pysy kannallasi lopun elämää ja toista sitä kaikille herkeämättä.
4. Valmis!

http://www.tiede.fi/keskustelu/66231/ei_yliopistollinen_tutkimus_taikako...

Sisältö jatkuu mainoksen alla