Julkaistu Tiede-lehdessä 4/2009


Kun Euroopan avaruusjärjestö ensi kuussa esittelee uudet avaruuslentäjänsä, melkoinen ”rääkki” on jo takana.

Astronauttikokelaat ovat käyneet läpi melkein kaikki kuviteltavissa olevat lääketieteelliset ja psykologiset testit, eivätkä ne kaikki ole miellyttäviä. Kokelaita on pyöritetty, ravistettu ja säikäytetty, heiltä on otettu näytteitä sieltä ja täältä, ja verta on lorotettu laboratoriokokeisiin litrakaupalla. Tässä kärsimyksessä auttaa luonnollisesti hyvä motivaatio – ja osa testeistä tehdäänkin juuri sen testaamiseksi.

Valinnan jälkeen alkaa toisenlainen rääkki. Vihreä astronautti istutetaan koulun penkille oppimaan perusasioita avaruuslennoista, avaruusalusten anatomiasta ja ihmisen fysiologiasta sekä pänttäämään venäjän kieltä. Avaruusasemalla käytetään englannin lisäksi venäjää, eikä sinne porukkaa lennättävän Sojuzin puikkoihin pääse ilman keskimääräistä parempaa venäjän taitoa. Monien läntisten avaruuslentäjien mielestä juuri venäjän opiskelu on astronauttikoulussa hankalinta.

Avaruuslennot ovat kuitenkin vain pieni osa avaruuslentäjän työtä. Eräänlaista rääkkiä ovat myös julkiset esiintymiset. Astronautit kiertävät kaiken maailman kissanristiäisissä kertomassa avaruudesta sitä ja tätä. Ujosta ja estyneestä tutkijatyypistäkin muokataan supliikkimies, joka voi vetäistä ylleen sinisen astronauttihaalarin tilaisuudessa kuin tilaisuudessa. Lisäksi tulevat vielä erilaiset vipit eli cocktail-juhlat ja illalliset, mutta valvominen tai aikaerorasitus ei saa näkyä naamasta.

Puolitoista vuotta kestävän peruskoulutuksen jälkeen astronautti joutuu odottamaan nimitystä jonkin lennon miehistöön, ensin yleensä varahenkilöksi. Koska varamiehistö käy läpi lähes saman koulutuksen kuin vakinainen, kaikilla on edessään vuoden päivät täyttä työtä: teknisten laitteiden syvimmän olemuksen opiskelua, lisää verikokeita ja lihasnäytteitä, simulaattoriharjoituksia ja fyysisen kunnon treenausta.
Kun lento sitten lähtee, varalla ollut ei voi kuin niellä kyyneliään – ja odottaa uutta rääkkiä varsinaisen miehistön jäsenenä. Kuuleman mukaan jo ensimmäiset hetket painottomuudessa ja Maan näkeminen avaruudesta ovat hyvä palkkio kaikesta vaivasta.

Vastaaja:


Jari Mäkinen


tiedetoimittaja


Helsinki

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Brainwashed
Seuraa 
Viestejä11460

Pahin rääkki lienee psykologista laatuaan, kun arjen jälleen koittaessa alkaa tulemaan ihmisiä vastaan raamattu kourassa tivaamassa astronauttiparalta, vannomaan valalla että on varmasti käynyt ISS:illä, eikä jossain Hollywoodin studiossa vuorosanoja esitellen.

 

 

 

 

Salimäki
Seuraa 
Viestejä1660

Kyllähän tuolla asemalla sitä painottomuuspahoinvointia koetaan.

Blogini: http://avaruusmatka.blogspot.com
Sääasemani: http://www.netikka.net/sugga/wxstat/
Keskustelemaan: http://avaruusmatka.blogspot.fi/p/keskustelemaan.html
Darrell Lance Abbott, a.k.a. Dimebag Darrell 20. elokuuta 1966 - 8. joulukuuta 2004 & Jeffrey John ”Jeff” Hanneman 31. tammikuuta 1964 – 2. toukokuuta 2013

Sisältö jatkuu mainoksen alla