Kysy

Mikä Suomen luonnonvarainen eläin elää vanhimmaksi?

klo 0:00 | 5.5.2002
Päivitetty
klo 0:00 | 5.5.2002

Jokihelmisimpukka eli raakku on Suomen luonnonvaraisten eläinten nestori.

Tämä viileiden ja kirkkaiden vesien asukki saavuttaa usein sadan vuoden iän. Venäjän Karjalasta on tietoja jopa 130-vuotiaista yksilöistä.
Jokihelmisimpukka on rauhoitettu laji, joka elää Suomessa enää viidessäkymmenessä joessa pieninä populaationa.

Seuraavaksi vanhimmat lajit jäävät kauaksi raakusta. Vankeudessa eläneistä kaloista hauki (55), monni (60) ja ankerias (88) ovat ikäpresidenttejä.

Petolinnut, kuten pöllöt, elävät vankeudessa yleensä vain noin 40–60-vuotiaiksi. Huuhkajan ennätys on 70 vuotta.

Nisäkkäät eivät pärjää ikäkilpailussa. Karhu on tallustellut vankeudessa 47-vuotiaaksi, harmaahylje yli 40-vuotiaaksi. Luonnossa se lienee mahdotonta.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2001

Vastaaja:


Ilmari Valovirta, Seppo Turunen


intendentti, eläintarhan johtaja


Luonnontieteellinen keskusmuseo, Korkeasaari

Kommentit (2)
Kommentit (2)
Tallenna  
Katso kaikki kommentit
Kommentit (2)
Tallenna  

Suosituimmat

Kysy

Mihin aikaan päivästä oppii parhaiten?

klo 9:00 | 19.9.2018
Iltavirkun pää takkuaa aamulla pahemmin kuin aamuvirkun ehtoolla. Kuva: Getty Images

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Tilaa Tiede
Kommentit (0)
Tallenna  
Kommentit (0)
Kommentit (0)
Tallenna  

Suosituimmat

Kysy

Miksi krapulassa haluttaa?

klo 8:59 | 19.9.2018
Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tilaa Tiede
Kommentit (9)
Tallenna  
ID10T
Seuraa 
Viestejä2513
Liittynyt3.10.2007
klo 11:14 | 19.9.2018

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti
Katso kaikki kommentit
Kommentit (9)
Kommentit (9)
Tallenna  

Suosituimmat