Ydinvoimala pitää suunnitella, rakentaa ja ottaa käyttöön, minkä jälkeen sitä käytetään vuosikymmeniä.

Esimerkiksi Fennovoima on suunnitellut hankettaan vuodesta 2007, aloittaa maanrakennustyöt vuonna 2012 ja voimalan rakentamisen 2014. Itse voimala käynnistyy viimeistään 2020, ja sitä käytetään 60 vuotta. Voimalan kustannusarvio koko elinkaarelle on noin neljä–kuusi miljardia euroa.
Ydinvoimalan rakentaminen maksaa huomattavasti enemmän kuin sen käyttö. Ennen rakentamista täytyy tehdä laajoja selvityksiä esimerkiksi turvallisuus- ja ympäristöasioista. Alue täytyy raivata, pitää louhia monttu ja tehdä muun muassa satama, teitä ja useita muita rakennuksia. Rakentaminen kestää monta vuotta, ja työmaalla työskentelee tuhansia ihmisiä. Niinpä kustannuksia kerryttävät raaka-aineiden ja osaamisen lisäksi myös miestyövuodet.
Konkreettisesti itse voimalassa maksaa esimerkiksi reaktorin paineastia, teräksinen komponentti, joka voi painaa yli 500 000 kiloa ja jonka pitää kestää satojen asteiden kuumuutta. Tällaiset paineastiat ovat hyvin kalliita, ja vain ani harva kykenee valmistamaan niitä.
Turvallisuus on ydinvoimalaitosta rakennettaessa ja huollettaessa tärkeysjärjestyksessä ensimmäisellä sijalla, joten vain parhaat materiaalit ja osaajat kelpaavat.

Vastaaja:


Ari-Pekka Niemelä


investointi- ja riskianalyysipäällikkö


Fennovoima

JPI
Seuraa 
Viestejä25500
Liittynyt5.12.2012

Mikä ydinvoimalassa maksaa?

George Hanson kirjoitti: USAssa on myynnissä valmiiksi rakennettu mutta käyttämätön ydinvoimala, siitä saadaan hyvä vertailukohta minkä arvoisia voivat olla OL3 ja Pyhäjoen ydinvoimala valmistuttuaan. Alabamassa sijaitseva The Bellefonte Nuclear Facility ei ole tuottanut kilowattiakaan energiaa, vaikka sen rakentaminen maksoi miljardeja. Nyt laitos on myynnissä vaivaisella 26 miljoonalla dollarilla. Luonnollisestikaan ydinvoimalan tiloissa ei ole mitään radioaktiivista tai muuten vaarallista...
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018