Tänne voi livahtaa bakteeri. Kuva: Getty Images
Tänne voi livahtaa bakteeri. Kuva: Getty Images

Lämpökäsittelyn antama suoja lakkaa.

Avaamattomat täyssäilykkeet pysyvät syötävinä, koska ne on lämpökäsitelty bakteerien ja itiöiden tuhoamiseksi.

Avatun purkin sisältö sen sijaan pitää säilyttää muussa astiassa varovaisuussyistä. Avattuun tai vaurioituneeseen tölkkiin voi päästä bakteereja, jotka pilaavat sisällön nopeasti.

Jos ruoka joutuu kosketuksiin ilman kanssa, on myös mahdollista, että siihen alkaa siirtyä metalleja purkin sisäpinnasta. Ne saattavat sisältää raskasmetalleja, kuten kadmiumia, lyijyä ja nikkeliä.

Purkeissa käytetty sisäpinnoite – muovi tai lakka – ehkäisee metallien siirtymistä avaamattomassa purkissa. Joskus pinnoite voi kuitenkin rikkoutua kuljetuksessa niin, että seinämän metallipinta jää paljaaksi.

On tosin epäilty, että pinnotteista voi ilman vaurioitumistakin irrota ruokaan muovin valmistuskemikaaleja, kuten bisfenoli-a:ta.

Bisfenoli-a:ta epäillään hormonihäiriköksi, koska se jäljittelee naissukupuolihormoni estrogeeniä. Sille voi altistua, jos syö runsaasti tölkkiruokia.

Vastaajana Hannu Kiviranta,

tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Hajuhaitta saattaa syntyä jo päivässä.

Ensimmäiset peseytymättömyyden seuraukset ovat sosiaalisia: pesemätön ihminen haisee kauas. Jos eritteet pinttyvät vaatteisiin, haju väkevöityy.

Iho erittää talia ja hikeä. Ne ovat itsessään käytännössä hajuttomia mutta härskiintyvät nopeasti iholla viihtyvien bakteerien ja hiivasienten vaikutuksesta. Arvellaan, että ainakin jossain kulttuurisen kehityksen vaiheessa nämä kehon hajut ovat olleet lajimme enemmistön mielestä hyvinkin viehättäviä.

Peseytymättömyydestä voi kyllä olla haittaakin. Se aiheuttaa kutisevia hiivainfektioita ja pahentaa ainakin tali-ihottumaa ja märkärupea. Myös haavat tulehtuvat helpommin.

Suihku muutaman päivän välein ja puhtaat vaatteet riittävät pitämään terveydelliset haitat kurissa, mutta sosiaalisten suhteiden kannalta peseytyminen kannattanee päivittäin.

Kulttuuriset ja ilmastolliset vaatimukset toki vaikuttavat peseytymistiheyteen. Arktiksen asukkaat tuskin ovat päivittäin peseytyneet, ja alasti savannilla vaeltaessa iho on tuulettunut.

Vastaajana

Maria Huttunen,

ihotautien erikoislääkäri, Terveystalo.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018

Kesällä kyllä, mutta kukaan ei tiedä miksi.

Karvojen kasvuun vaikuttavat eniten perinnölliset tekijät mutta myös ravitsemus, vuodenaika ja hormonit.

Parrankasvuun tarvitaan testosteronia, mistä johtuen noin puolella teini-iän saavuttaneesta väestöstä hiuskarvat kasvavat nopeammin kuin partakarvat.

Saman ihmisen eri karvojen kasvuvauhdissa sen sijaan ei ole suurtakaan eroa. Ne kasvavat tavallisimmin 2–4 millimetriä viikossa.

Parran kasvua on tieteellisesti selvitetty varsin vähän. Tutkimusten mukaan parta kasvaa noin neljä millimetriä viikossa, joten ainakaan mitään kovin merkittävää eroa parran ja hiusten kasvutahdissa ei ole.

On kuitenkin havaittu, että parran kasvu vaihtelee hiusten kasvua enemmän vuodenajan mukaan. On helpompi kasvattaa kesäparta kuin kesätukka.

Miksi näin on, ei tiedetä.

 

Vastaajana

Marja Mikkola,

dosentti, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018