Kysymyksen voisi muotoilla uudelleen: miksei sama vetovoimalaki, joka pudottaa omenan maahan, tipauta Kuuta niskaamme?

Selvitetään tilannetta sujauttamalla Maa pussiin, joka poistaa planeettamme vetovoiman.

Silloin kuu jatkaa matkaansa suoraviivaisesti. Kun maapallon vetovoima palautetaan, se ”pudottaa” Kuun takaisin Maata kiertävälle, melkein ympyränmuotoiselle radalle. Vetovoima vaikuttaa kuuhun siis samalla tavalla kuin omenaan, mutta Kuulla on ”luonnollinen” halu karata Maan tuntumasta.

Kuun rimpuilun voimakkuus (kuten omenankin) riippuu sen ratanopeudesta. Kiertolaisemme pysyy nykyisellä radallaan, koska siellä sen liikevoima ja Maan vetovoima ovat yhtä suuria. Jos Kuu menettäisi jostain syystä nopeuttaan, se mäjähtäisi ennemmin tai myöhemmin niskaamme. Jos se taas saisi tarpeeksi lisää vauhtia, se poistuisi somistamasta yötämme.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 1/1997

Vastaaja:


Leena Tähtinen


tähtitieteen dosentti


toimittaja

JPI
Seuraa 
Viestejä25981
Liittynyt5.12.2012

Miksei kuu putoa maahan?

korant 08.08.2014 klo 00:36 Kuu pyrkii etenemään nopeudellaan suoraviivaisesti ja sen suunnan muuttaminen vaatii voimaa mikä saadaan Maan gravitaation välittämästä vetovoimasta. Jatkuva suunnan muutos on Kuun keskeiskiihdytystä jota Kuu vastustaa keskipakovoimallaan. Maan vetovoima ja Kuun keskipakovoima ovat joka hetki yhtäsuuret jolloin Kuu pysyy radallaan. Ratanopeus vaihtelee hieman koska Kuun kiertorata on hieman ympyrästä poikkeava ellipsi jolloin Maan vetovoima vuoroin kiihdyttää ja...
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2502
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti