Kun Air Francen matkustajakone alkukesästä 2009 putosi Atlanttiin, koneen musta laatikko upposi syvälle mereen.

Tilanne saattoi herättää kysymyksen, voisiko lentotiedot pelkän mustan laatikon sijasta lähettää satelliittien kautta lentoyhtiöiden palvelimille varmaan talteen. Onnettomuuskonehan lähettikin joitakin ilmoituksia laitehäiriöistä lentoyhtiölle.

Langaton tiedonsiirtokapasiteetti on satelliittien ansiosta vuosikymmenien varrella kasvanut mutta niin on myös mustaan laatikkoon tallennettava tietomäärä. Yhdeltä lennolta voi mennä muistiin satojen laitteiden parametrejä, ja koneita on ilmassa enemmän kuin koskaan.

Uponneiden mustien laatikoiden ongelmaan olisi paljon helpompi ratkaisu, jota jo käytetään sotilasilmailussa. Mustan laatikon voi sijoittaa koneen perään siten, että jos kone iskeytyy veteen, laatikko irtoaa ja jää pinnalle kellumaan. Näin tapahtuu esimerkiksi Suomen ilmavoimien Hornet-torjuntahävittäjissä.

Air Francen onnettomuus saattaa muuttaa sääntöjä lennon taltioimisesta.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2009

Vastaaja:


Ismo Aaltonen


koulutuspäällikkö


Suomen Lentopelastusseura

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä9859
Liittynyt20.1.2013

Miksei mustan laatikon tietoja lähetetä satelliittien kautta?

Itse olen kelaillut sellaista, että miksiköhän ei ole, ainakaan tietääkseni, sellaisia laitteita asennettu lentokoneisiin, jotka joko henkilökunta/matkustajat voisi laukaista, taikka sitten automaattisesti laukeaisivat kun on tietyt kriteerit täyttävä/ylittyvä tilanne (esim koneen nopean korkeudenmuutoksen takia taikka vaikkapa viimeistään veteen iskeytyessään). Laitteella tarkoitan esim koneen runkoon rakennetut kotelot joista tilanteen sattuessa vapautusi eräänlaisia SOS-poijuja mereen...
Lue kommentti
pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Liittynyt1.1.2010

Miksei mustan laatikon tietoja lähetetä satelliittien kautta?

Eihän tämä ole uusi asia. Columbia sukkulan tuhoutuessa Texasin yllä, aika paljon mittausarvoja saatiin talteen sukkulan ja satelliittien kautta, kun ionisointivana esti suoran yhteyden sukkulasta maahan, mutta yheys ylös taivaalle toimi. Mantereiden yllä (ainakin teollisuusmaissa), ei olisi ongelmia tällaisen tiedonkeruun järjestämisestä, eli niin koneessa kuin maa-asemalla olisi ympärisäteilevät antennit, sillä etäisyydet olisivat korkeintaan muutama sata kilometriä. Merien yllä tilanne on...
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018