Auton sivuikkunat puhdistuvat kevyesti jäästä, mutta takalasin huurretta saa skrapata olan takaa.

Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että auton päälle laskeutuva kosteus valuu ennen jäätymistään helpommin pois pystysuorista ikkunoista kuin vinoista. Kuiva ikkunahan ei jäädy. Kosteutta kertyisi luonnollisesti eniten vaakasuoralle ikkunalle. Kattoikkunan jää olisi siis tiukinta.

Entä miksi jää kertyy yleensä yön aikana? Lämpötilan laskiessa illalla ilman suhteellinen kosteus kasvaa. Kun kosteus on saavuttanut lämpötilasta riippuvan maksimiarvon, ilmamassa laskeutuu maata kohti.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 2/1999

Vastaaja:


Jarmo Torsti


professori


Turun yliopisto, fysiikan laitos

Goswell
Seuraa 
Viestejä10344
Liittynyt8.3.2010

Mikseivät auton kaikki ikkunat jäädy samalla tavoin?

Jaaha, otetaanpas rento asento ja katsotaan Gossumaisen kepeästi mistä tuo johtuu. Vastaus on lämpösäteilystä. Pilvettömänä yönä, talvella luonnollisesti jolloin ympäristö on kylmää, avaruuden kylmyys pääsee pommitamaan pintoja vapaasti, kohti taivaanlakea olevat pinnat saavat tuota säteilyä vapaasti, se laskee pintojen lämpötilaa, lähes pystyssä olevat sivuikkunat esimerkiksi saavat ympäristön kohteiden hiukan lämpimämpää säteilyä ja pysyvät paremmin auki. Rakenna talli jossa on vain...
Lue kommentti

Minun mielestä noin.

Esiäidin kannatti kyllästyä. Kuva: SPL/MVPhotos

Aikoinaan ruokahalukohtainen kylläisyys edisti terveyttä.

Ilmiölle on kehitysopillinen eli evoluutioon perustuva selitys. Kyllästyminen samaan ruokaan kehittyi satojentuhansien vuosien aikana esi-isillemme, jotta he pysyisivät terveinä.

Jos jokin runsaasti saatavilla oleva ruoka olisi maistunut jatkuvasti, yksipuolinen ravinto olisi pitkällä aikavälillä johtanut ongelmiin. Siksi ihmiselle kehittyi ruokalajikohtainen kylläisyys. Kun jostain ruoasta tuli kylläiseksi, toisen makuinen vielä maistui. Se takasi, että sai riittävästi kaikkia elintärkeitä ravintomme osia: vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja ja kuituja.

Ruokalajikohtaista kylläisyyttä säätelevät geenit, ja mekanismi vaikuttaa myös meissä tämän ajan ihmisissä. Jokainen on kokenut sen aterioidessaan. Kun pääruoan jälkeen tuntuu, että nyt jo riittää, erimakuinen jälkiruoka vielä maittaa.

Kivikaudella ruokalajikohtainen kylläisyys oli hyödyllinen ominaisuus, mutta nykyisessä yltäkylläisessä ruokamaailmassa se helposti johtaa liikasyöntiin.

Eräässä kokeessa testihenkilöt söivät runsaan viikon ajan aterioilla melko yksitoikkoista ruokaa. Koe toistettiin siten, että jokaisella aterialla oli yksi ruokalaji lisää. Tämä lisäsi ruokahalua siinä määrin, että testihenkilöt söivät joka päivä – huomaamattaan – yli 400 kilokaloria enemmän.

Vastaajana Pertti Mustajoki, professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017

Jäinen kinkkku ei menetä yhtään enempää nestettä kuin sula. Kuva_ Shutterstock

Jäinen kinkku kypsyy aivan yhtä meheväksi kuin sula.

Joulukinkun voi panna jäisenä uuniin – oikeastaan kannattaa, vaikka se voi kuulostaa äkkiseltään järjen vastaiselta.

Jotta kinkku maistuisi mehevältä, valtaosa sen nesteestä pitäisi saada pysymään lihassa.

Jäinen kinkku muhii kuumassa pidempään, mutta huoneenlämpöön temperoitu viettää suuremman osan paistoajasta korkeassa

lämpötilassa.

Tällainen kuumakäsittely voi poistaa lihasta liiaksi nestettä. Kypsyessä pinnan lämpö siirtyy kohti kinkun keskiosaa. Jos lämpötilaero pinnan ja keskiosan välillä kasvaa liian suureksi, vesi karkaa lihassyistä liian aikaisin ja epätasaisesti.

Paistoimme viime vuonna HKScanin koekeittiöissä kymmeniä jäisiä ja huoneenlämpöisiä joulukinkkuja. Kaikki kypsennettiin paistopussissa alle 100-asteisessa uunissa.

Jääkinkut paistuivat pidempään, mutta niistä ei valunut yhtään enempää nestettä kuin sulana uuniin pannuista.

Sokkotesteissä kumpikin versio keräsi yhtäläisiä kehuja niin mausta kuin mehevyydestä. Joidenkin suussa jääkinkku maistui jopa mehevämmältä ja paremmalta.

Vastaajana Sami Lamminaho, tuotekehityskokki, HKScan.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2017