Scifinä pysyy – jopa Marsissa. Kuva: Nasa
Scifinä pysyy – jopa Marsissa. Kuva: Nasa

Jossakin voi olla omaa – ja sitä pitää varjella.

Jotkut astrobiologit ovat vakavissaan ehdottaneet, että esimerkiksi kasvien siemeniä lähetettäisiin avaruuteen luotainten mukana. Ei ole lähetetty, sillä velvollisuutemme on olla häiritsemättä elämää, jota jossakin mahdollisesti on.

Marsiin elämää kuitenkin suunnitellaan, vaikka olot ovat Maan elämälle liian ankarat. Naapuriltamme puuttuu ilmakehä, joka suojaa avaruussäteilyltä, tasoittaa lämpötilaa ja luo ilmanpaineen, jossa vesi pysyy juoksevana. Happeakaan ilmakehässä ei ole riittävästi, mutta alkeelliset eliöt saattaisivat menestyä, jos ne suojattaisiin säteilyltä ja kuivuudelta.

Jos Marsiin rakennetaan siirtokunta, sinne pitää viedä sellaisia perustuotannon eliöitä – kasveja, leviä ja mikrobeja – joiden avulla voi tuottaa elintarvikkeita, happea ja polttoaineita.

Suureelliset suunnitelmat tähtäävät koko planeetan maankaltaistamiseen. Se edellyttää, että Marsiin saadaan palautetuksi riittävän tiheä ja kasvihuonekaasuinen ilmakehä. Silloin lämpötila nousisi ja jäätyneet vesivarat sulaisivat ja myös pysyisivät sulina.

Ilmakehää voisi muokata sulattamalla Marsin napojen hiilidioksidijäätiköitä avaruuspeilien tai tehokkaiden kasvihuonekaasujen, kuten fluorihiilivetyjen, avulla.

Uusimmat tiedot kuitenkin osoittavat, ettei hiilidioksidijäätä ole tarpeeksi. Määrä ei riitä tuottamaan juoksevan veden ylläpitoon tarvittavaa ilmakehää ja ilmanpainetta.

Vastaajana Kirsi Lehto,

kasvivirologian dosentti, biokemian laitos, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

M.S
Seuraa 
Viestejä4
Liittynyt15.4.2016

Miksi emme vie elämää muille planeetoille?

Sehän olisi todella väärin kun miettii että horjuttaisi vierasta elinympäristöä. Sen näkee mitä on tapahtunu maapallon niissäkin kolkissa mihin esimerkiksi ei joku tietty eläinlaji kuulu ja ihminen on vieny sen sinne, niin ei hyvin käy. Yhdeltäki saarelta linnut alko loppua ja hämähäkit kukoistaa kun oli laivan mukana päässy käärme ja niillä ei ollu luontaisia vihollisia siellä. Kyllä elämä löytää tien jos se on tullakseen.
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018