Scifinä pysyy – jopa Marsissa. Kuva: Nasa
Scifinä pysyy – jopa Marsissa. Kuva: Nasa

Jossakin voi olla omaa – ja sitä pitää varjella.

Jotkut astrobiologit ovat vakavissaan ehdottaneet, että esimerkiksi kasvien siemeniä lähetettäisiin avaruuteen luotainten mukana. Ei ole lähetetty, sillä velvollisuutemme on olla häiritsemättä elämää, jota jossakin mahdollisesti on.

Marsiin elämää kuitenkin suunnitellaan, vaikka olot ovat Maan elämälle liian ankarat. Naapuriltamme puuttuu ilmakehä, joka suojaa avaruussäteilyltä, tasoittaa lämpötilaa ja luo ilmanpaineen, jossa vesi pysyy juoksevana. Happeakaan ilmakehässä ei ole riittävästi, mutta alkeelliset eliöt saattaisivat menestyä, jos ne suojattaisiin säteilyltä ja kuivuudelta.

Jos Marsiin rakennetaan siirtokunta, sinne pitää viedä sellaisia perustuotannon eliöitä – kasveja, leviä ja mikrobeja – joiden avulla voi tuottaa elintarvikkeita, happea ja polttoaineita.

Suureelliset suunnitelmat tähtäävät koko planeetan maankaltaistamiseen. Se edellyttää, että Marsiin saadaan palautetuksi riittävän tiheä ja kasvihuonekaasuinen ilmakehä. Silloin lämpötila nousisi ja jäätyneet vesivarat sulaisivat ja myös pysyisivät sulina.

Ilmakehää voisi muokata sulattamalla Marsin napojen hiilidioksidijäätiköitä avaruuspeilien tai tehokkaiden kasvihuonekaasujen, kuten fluorihiilivetyjen, avulla.

Uusimmat tiedot kuitenkin osoittavat, ettei hiilidioksidijäätä ole tarpeeksi. Määrä ei riitä tuottamaan juoksevan veden ylläpitoon tarvittavaa ilmakehää ja ilmanpainetta.

Vastaajana Kirsi Lehto,

kasvivirologian dosentti, biokemian laitos, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 12/2016

M.S
Seuraa 
Viestejä4
Liittynyt15.4.2016

Miksi emme vie elämää muille planeetoille?

Sehän olisi todella väärin kun miettii että horjuttaisi vierasta elinympäristöä. Sen näkee mitä on tapahtunu maapallon niissäkin kolkissa mihin esimerkiksi ei joku tietty eläinlaji kuulu ja ihminen on vieny sen sinne, niin ei hyvin käy. Yhdeltäki saarelta linnut alko loppua ja hämähäkit kukoistaa kun oli laivan mukana päässy käärme ja niillä ei ollu luontaisia vihollisia siellä. Kyllä elämä löytää tien jos se on tullakseen.
Lue kommentti

Mahtuisi kylpyhuoneeseen.

Ei tiedetä tarkasti, paljonko galaksissamme on tähtiä. Yleensä arvio perustuu Linnunradan mitattuun ainemäärään, joka on noin 500 miljardia Auringon massaa. Tähtien osuus siitä on pyöreät 100 miljardia. Koska suurin osa tähdistä on Aurinkoa keveämpiä, tähtien luku on suurempi. Olkoon 300 miljardia karkea arvio.

Keskikarkean hiekan jyvien läpimitat ovat 0,25–0,5 millimetriä. Siitä voi laskea kuutiomillin hiekkaa sisältävän noin 30 jyvästä. Hiekkakasan tilavuus saadaan siis jakamalla 300 miljardia 30:llä, mistä tulee 10 miljardia kuutiomilliä eli 10 kuutiometriä. Kylpyhuone on tätä kokoluokkaa.

Jyvien määrää voi myös luonnehtia siirtämällä ne aika-akselille. Poimitaan jyviä yötä päivää yksi per sekunti. Tätä vauhtia hiekkakasa hupenisi 10 000 vuodessa. Paljon vai vähän?

Vastaajana Pekka Teerikorpi,

tähtitieteen dosentti, Turun yliopisto.

Jlkaistu Tiede-lehdessä 10/2017

Unilamaa edeltää siirtymä. Kuva: Shutterstock

Lihakset eivät vielä ole täysin rentoutuneet.

Moni on herännyt säpsähtäen tai nytkähtäen juuri kun on saamassa unen päästä kiinni. Joskus kokemukseen yhdistyy ikävä putoamisen tunne.

Ilmiö on ihmiselle normaali, mutta sen syytä ei oikein tunneta. Erään teorian mukaan kyseessä on elimistön rentoutumiseen liittyvä reaktio. Aivot ovat jo vaihtaneet tajunnan tilaa, mutta lihakset käyvät yhä kierroksilla. Ne eivät ole vielä unilamassa.

Nytkähdykset ja säpsähdykset ovat ilmeisesti osa hermoston siirtymävaihetta, sillä niitä ei esiinny valveessa eikä varsinaisessa unessa.

Vaikka nytkähteleminen on täysin luonnollista, se voi usein toistuessaan kieliä unen puutteesta tai epäsäännöllisestä unirytmistä. Jos olo tuntuu levänneeltä, säpsähdyksistä ei kannata huolestua.

Vastaajana Tarja Stenberg,

fysiologian dosentti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 10/2017