Ei rakennettu vielä Lutherin aikaan. Kuva: Shutterstock.
Ei rakennettu vielä Lutherin aikaan. Kuva: Shutterstock.

Kanadassa kelpaa mäntykin, Suomessa ei. Perinteemme on Saksasta.

Viheriöivä puu on monien kansojen ikivanhaa perinnettä. Tunnetuin joulukuusen syntytarina väittää itse Martin Lutherin (1484–1546) kantaneen sen kotiinsa. Todellisuudessa hän ei kuusta tuntenut, eikä tuolloin vielä oikein kukaan muukaan. Tarinaa levitti 1800-luvulla Carl Schwerdgeburthin maalaus, jossa Lutherin perhe on kokoontunut joulunviettoon kuusen ympärille. Uusi, halpa painotekniikka levitti kuvaa, ja se julkaistiin Suomessakin Kyläkirjaston kuvalehdessä 1878.

Joulukuusi yleistyi protestanttisessa Pohjois-Saksassa 1500-luvun lopulla. Katoliset alkoivatkin kutsua luterilaisuutta halveksivasti joulukuusiuskonnoksi, koska heidän joulunsa tunnus oli seimi. Pietarinkirkon eteen pystytettiin ensimmäinen joulukuusi vasta 1982.

Suomessa tapa juhlistaa joulua kuusella yleistyi pappiloissa ja kaupunkien porvarisperheissä 1840–1850-luvulta lähtien. Lopullinen läpimurto tapahtui kuitenkin vasta kansakoulujen joulujuhlissa 1920-luvulla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Joulupuuksi kelpaa Suomessa vain kuusi. Syy löytyy tradition syntysijoilta, Saksan kuusimetsistä. Kanadassa joulupuuna palvelee myös mänty, joka kasvatetaan väkisin kuusen muotoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaajana Marjo-Riitta Saloniemi,

kulttuurintutkija, museonjohtaja, Vapriikki.

Julkaistu Tiede-lehdessä 14/2020

(Oikaisu 8.12.2020 klo 14.17: lisätty sana "oikein".

Lagopus
Seuraa 
Viestejä2

Hei

Marjo-Riitta on siinä väärässä, että suomessa ei käytetä mäntyjä joulupuina. 

Pohjoisimmassa suomessa ei kasva kuusia, joten mäntyjä on käytetty pitkään. Ennen kuin mäntyjä kasvoi pohjoisimmassa suomessa, joulupuu rekennettiin koivun rungosta ja katajan oksista.

Kulttuuritutkijalla jäänyt jokin kulttuuri tutkimatta.

Sauli

Sisältö jatkuu mainoksen alla