Säilyy muttei jäädy.  Kuva: Getty Images
Säilyy muttei jäädy. Kuva: Getty Images

Johtuva lämpö vaihtelee hitaasti.

Kellari jää kahden lämmönlähteen väliin. Maankamaran lämpötila kasvaa, kun siirrytään pinnalta kohti Maan keskipistettä.

Suomessa nousu on keskimäärin 1,3–1,6 astetta jokaista sataa metriä kohden. Koska kellarit sijaitsevat useimmiten vain muutaman metrin syvyydessä, lämpötila ei ehdi kohota niin korkeaksi, että kellarissa tulisi hiki.

Ilmakehää lämmittää auringonsäteily, jonka vaikutuksen voi huomata ikkunoidenkin läpi tulevasta lämmöstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Maanpinnan alla on kuitenkin pimeää, eikä auringon suoran säteilyn lämmittävä vaikutus tunnu. Lämpö siirtyy maaperässä johtumalla ja pohjaveden virtauksen mukana. Näin ollen maankamarassa lämpötilan muutokset ovat huomattavasti hitaampia ja vähäisempiä kuin ilmakehässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Maanpinnan alla, kellarien sijaintikerroksessa, lämpötila on kesällä yleensä viileämpi kuin ulkona, koska sitä ympäröivä maa on viileä suhteessa ulkoilman lämpötilaan, ja talvella puolestaan lämpimämpi, koska kellaria ympäröivä maa on lämmin suhteessa ulkoilman lämpötilaan.

Kellarin lämpötilaan vaikuttaa myös sitä ympäröivän maan kosteus. Kesäkuumalla kosteuden haihtuessa kellarit pysyvät kuivina ja viileinä.

Kellarien käyttö perustuu siis ilman lämpötilaa pienempiin lämpötilan vaihteluihin. Siksi saamme kesällä nauttia kylmästä limonadista, eivätkä talvella perunat jäädy.

 

Vastaajana Teppo Arola,

johtava asiantuntija, Geologian tutkimuskeskus GTK.

Julkaistu Tiede-lehdessä 13/2019

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla