Lämpimän aistii vahvemmin. Kuva: Shutterstock
Lämpimän aistii vahvemmin. Kuva: Shutterstock

Lämpötilan noustessa kemialliset yhdisteet kiihdyttävät tyypillisesti liikkeitään muuttuen vikkeliksi.

Juomien alkoholi, eli käytännössä etanoli, toimii hyvänä ärsykkeenä aisteillemme. Niinpä havaitsemme alkoholin yleensä helposti.

Haistamme alkoholin usein jo huoneeseen astuessamme tai viimeistään nuuhkaisemalla lasissa olevaa alkoholijuomaa. Suussa alkoholi aktivoi paitsi makuaistin myös kemiallisten yhdisteiden aiheuttaman tuntoaistimuksen eli kemotunnon. Siksi etanoli paitsi maistuu myös tuntuu suussa polttavalta ja pistävältä.

Lämpötilan noustessa kemialliset yhdisteet kiihdyttävät tyypillisesti liikkeitään muuttuen vikkeliksi. Samalla ne pääsevät nopeammin solujen ärsykkeitä vastaanottaviin reseptoreihin. Niinpä aistimme ne helpommin. Tästä syystä lämmin ruoka ja juoma yleensäkin maistuvat ja tuoksuvat voimakkaammin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Alkoholi toimii tässä suhteessa kuten muutkin yhdisteet. Niinpä alkoholipitoinen lämmin glögi kutkuttaa nenää ja suun sisäpintoja ihan eri tavoin kuin samalla glögipohjalla tehty alkoholiton versio.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lämpötilan kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, jos ei halua kiehauttaa alkoholia juomasta pois. Etanolin kiehumispiste on 78 astetta eli paljon alempi kuin veden. Kiehuvan kuumaksi lämmitetystä vedestä etanoli haihtuu siis hetkessä.

Jos glöginsä haluaa juoda terästettynä, sen maksimilämpötila pitäisi pitää alle etanolin kiehumispisteen, jotta alkoholi ei karkaisi.

Vastaajana Mari Sandell,

ruoan aistinvaraisen laadun professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2021

Sisältö jatkuu mainoksen alla