Vaikka eläin ei ymmärrä kieltä, se ymmärtää meitä – joskus ihmistä paremmin.
Tarve puhua lemmikille perustuu todennäköisesti ihmisen ja eläimen väliseen siteeseen ja vuorovaikutuksen moniin muotoihin.
Ihmisen ja eläimen side sisältää samanlaisia psykologisia mekanismeja kuin kiintymys toiseen ihmiseen, jonka kanssa kokee turvaa ja yhteyttä.
Ihmisen ja eläimen välinen side on myös fysiologinen, sillä esimerkiksi koiran ja ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa molempien stressitasot laskevat ja mielihyvähormonien tasot nousevat.
Ihmistenkään keskinäinen vuorovaikutus ei perustu vain puhuttuun kieleen, vaan kommunikoimme paljon eleiden, ilmeiden ja äänensävyjen avulla. Eläimet ymmärtävät näitä kieltä hienovaraisempia viestinnän muotoja jopa ihmisiä paremmin, koska ne eivät itse kommunikoi kielen avulla. Osaavat ne tosin sitäkin: vaikka eläimet eivät pysty ymmärtämään lauserakenteita, saattaa esimerkiksi koira silti ymmärtää jopa tuhat sanaa.
Miksi emme siis haluaisi puhua lemmikille, jonka koemme läheiseksi ja joka tuntuu ymmärtävän meitä joskus jopa paremmin kuin toinen ihminen?
Vastaajana Lotta Hautamäki,
tutkijatohtori, Tampereen yliopisto.
Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2021
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
