Serkku on meitä kaksikätisempi. Kuva: iStock
Serkku on meitä kaksikätisempi. Kuva: iStock

Sormityö ja puhekyky saattoivat vahvistaa oikeaa.

Kysyjällä lienee mielessään ensisijaisesti ihminen, mutta samaa epäsymmetriaa esiintyy myös eräillä muilla nisäkkäillä. Jotkin kengurulajit ovat vasenkätisiä eli käyttävät useammin vasenta eturajaa esimerkiksi rapsuttaessaan itseään. Toiset lajit taas ovat oikeakätisiä.

Simpanssit suosivat toista kättä, yleensä oikeaa. Ne ovat luonnostaan kuitenkin paljon korostuneemmin kaksikätisiä kuin me ihmiset.

Miksi sitten ihmisellä hallitsee useimmiten oikea käsi? Se liittyy luultavimmin pystyasentoomme ja puhekyvyn kehittymisen yhteydessä tapahtuneisiin aivomuutoksiin.

Kun ihmisen kantamuodot alkoivat liikkua takaraajoillaan, kädet saattoivat erikoistua tarkkuutta ja sorminäppäryyttä vaativiin tehtäviin. Ne edellyttivät aivojen motoristen alueiden erikoistumista. Se, että toinen käsi toimii toista tehokkaammin, ehkä mahdollistaa suuremman motorisen tarkkuuden kuin se, että kädet olisivat tasavahvat.

Useimmilla ihmisillä puheen tuotto ja ymmärtäminen keskittyvät vasempaan aivopuoliskoon, ja puhealueiden kehittyminen on voinut johtaa vasemman aivopuoliskon motoristen keskusten voimakkaampaan kehitykseen. Koska vasen puolisko ohjaa ensisijaisesti oikean kehon puoliskon toimintoja, tässä voisi olla selitys siihen, miksi juuri oikea käsi on useimmilla vallitseva.

Joillakin puheen tuotto ja ymmärtäminen näyttävät kuitenkin keskittyvän oikeaan aivopuoliskoon. Se ehkä selittää, miksi toiset meistä ovat vasenkätisiä.

Vastaajana Henry Pihlström,

tutkija, Bio- ja ympäristö-tieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2018

Hajuhaitta saattaa syntyä jo päivässä.

Ensimmäiset peseytymättömyyden seuraukset ovat sosiaalisia: pesemätön ihminen haisee kauas. Jos eritteet pinttyvät vaatteisiin, haju väkevöityy.

Iho erittää talia ja hikeä. Ne ovat itsessään käytännössä hajuttomia mutta härskiintyvät nopeasti iholla viihtyvien bakteerien ja hiivasienten vaikutuksesta. Arvellaan, että ainakin jossain kulttuurisen kehityksen vaiheessa nämä kehon hajut ovat olleet lajimme enemmistön mielestä hyvinkin viehättäviä.

Peseytymättömyydestä voi kyllä olla haittaakin. Se aiheuttaa kutisevia hiivainfektioita ja pahentaa ainakin tali-ihottumaa ja märkärupea. Myös haavat tulehtuvat helpommin.

Suihku muutaman päivän välein ja puhtaat vaatteet riittävät pitämään terveydelliset haitat kurissa, mutta sosiaalisten suhteiden kannalta peseytyminen kannattanee päivittäin.

Kulttuuriset ja ilmastolliset vaatimukset toki vaikuttavat peseytymistiheyteen. Arktiksen asukkaat tuskin ovat päivittäin peseytyneet, ja alasti savannilla vaeltaessa iho on tuulettunut.

Vastaajana

Maria Huttunen,

ihotautien erikoislääkäri, Terveystalo.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018

Kesällä kyllä, mutta kukaan ei tiedä miksi.

Karvojen kasvuun vaikuttavat eniten perinnölliset tekijät mutta myös ravitsemus, vuodenaika ja hormonit.

Parrankasvuun tarvitaan testosteronia, mistä johtuen noin puolella teini-iän saavuttaneesta väestöstä hiuskarvat kasvavat nopeammin kuin partakarvat.

Saman ihmisen eri karvojen kasvuvauhdissa sen sijaan ei ole suurtakaan eroa. Ne kasvavat tavallisimmin 2–4 millimetriä viikossa.

Parran kasvua on tieteellisesti selvitetty varsin vähän. Tutkimusten mukaan parta kasvaa noin neljä millimetriä viikossa, joten ainakaan mitään kovin merkittävää eroa parran ja hiusten kasvutahdissa ei ole.

On kuitenkin havaittu, että parran kasvu vaihtelee hiusten kasvua enemmän vuodenajan mukaan. On helpompi kasvattaa kesäparta kuin kesätukka.

Miksi näin on, ei tiedetä.

 

Vastaajana

Marja Mikkola,

dosentti, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018