Mestari sai vaihtoehdon. Kuva: Shutterstock
Mestari sai vaihtoehdon. Kuva: Shutterstock

Baarimikko jatkaa rennon puhekielen pitkää perinnettä.

Erisnimien käyttö yleisniminä ei ole mitenkään harvinaista. Baarimikko on leikillinen puhekielen vaihtoehto baarimestarille, jollaiset yleistyivät meillä 1900-luvun alkupuolella. Toinen samantapaiseen aihepiiriin liittyvä nimi on ovimikko, jota on 1900-luvun alusta käytetty hotellien ja elokuvateatterien ovenvartijoista.

Mikko on kansainvälisen Mikael-nimen muunnelma, joka tunnetaan jo keskiajalta. On siis mahdollista, että mikkoa on satojen vuosien ajan käytetty myös yleisnimenä. Esimerkkejä löytyy kansanperinteestä ja vanhasta kirjallisuudesta. Mikko on saduissa ovelan ketun tavallinen nimitys. Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä klipparimikko tarkoittaa nokkelaa veijaria.

Armeijasta löytyy esimerkiksi kipinämikko, muonamikko, rasvamikko, rättimikko ja soppamikko. Joskus tällaisten nimitysten taustalla voi olla todellinen Mikko, mutta kun samoissa yhdistelmissä voi esiintyä muitakin nimiä, kuten soppamooses ja soppajeesus, näyttää yleensä olevan kysymys vain äänneasultaan sopivien erisnimien leikillisestä käytöstä.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti