Mestari sai vaihtoehdon. Kuva: Shutterstock
Mestari sai vaihtoehdon. Kuva: Shutterstock

Baarimikko jatkaa rennon puhekielen pitkää perinnettä.

Erisnimien käyttö yleisniminä ei ole mitenkään harvinaista. Baarimikko on leikillinen puhekielen vaihtoehto baarimestarille, jollaiset yleistyivät meillä 1900-luvun alkupuolella. Toinen samantapaiseen aihepiiriin liittyvä nimi on ovimikko, jota on 1900-luvun alusta käytetty hotellien ja elokuvateatterien ovenvartijoista.

Mikko on kansainvälisen Mikael-nimen muunnelma, joka tunnetaan jo keskiajalta. On siis mahdollista, että mikkoa on satojen vuosien ajan käytetty myös yleisnimenä. Esimerkkejä löytyy kansanperinteestä ja vanhasta kirjallisuudesta. Mikko on saduissa ovelan ketun tavallinen nimitys. Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä klipparimikko tarkoittaa nokkelaa veijaria.

Armeijasta löytyy esimerkiksi kipinämikko, muonamikko, rasvamikko, rättimikko ja soppamikko. Joskus tällaisten nimitysten taustalla voi olla todellinen Mikko, mutta kun samoissa yhdistelmissä voi esiintyä muitakin nimiä, kuten soppamooses ja soppajeesus, näyttää yleensä olevan kysymys vain äänneasultaan sopivien erisnimien leikillisestä käytöstä.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2017

Riippuu siitä, millaisia valoja tarkoitetaan.

Tarkoitetaanko lähi- vai kaukovaloja, halvan auton halogeenivaloja vai uuden luksusauton laserajovaloja?

Valokeilan kantaminen pitäisi myös määritellä. Tarkoittaako se, että kuljettajan mielestä tie näyttää valaistulta vai että valoilla havaitsee heijastimellisen jalankulkijan? Vai että valo häikäisee häiritsevästi vastaantulijaa?

Jos ajatellaan tavallisen nykyaikaisen henkilöauton kaasupurkausajovaloja ja kuivaa asvalttia syysyössä, kaukovalojen tai virallisemmin kaukovalaisimien valokeila kantaa noin parinsadan metrin päähän. Tällöin 120 kilometrin tuntivauhdissa autoilija näkee, mitä tapahtuu noin kuuden sekunnin ajon päässä.

Joissain uudehkoissa kalliimman hintaluokan henkilöautoissa on laserajovalot, joiden valokeila kantaa jopa yli puoli kilometriä. Vertailun vuoksi: perinteisten H4-halogeenipolttimoiden valokeila ulottuu vain noin 150 metrin päähän.

Sää vaikuttaa valokeilan näkyvyyteen. Lumisella tiellä näkyy eri tavalla kuin syksyisellä vesisateisella tiellä. Myös ympäristön valoisuus vaikuttaa. Säkkipimeällä auton valokeila näyttää kirkkaammalta, kun muu ympäristö on pimeä.

Vastaajana Vesa Linja-Aho,

autoelektroniikan lehtori, diplomi-insinööri, Metropolia-

ammattikorkeakoulu.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2017

Naapurimme Andromeda kuuluu litteisiin kierregalakseihin. Kuva: Nasa

Pyöriminen litistää pallomaisen olemuksen.

Planeetoissa ja tähdissä on hyvin paljon massaa pienellä alueella, ja painovoima vetää ne pyöreiksi palloiksi. Galaksit sen sijaan ovat valtavan suuria ja enimmäkseen tyhjää täynnä, ja siksi painovoiman vaikutusjää paljon paljon pienemmäksi.

Galaksit ovat syntyneet suurista alkuavaruuden kaasupilvistä, joita painovoima on hitaasti alkanut vetää kokoon. Jos pilvi olisi ollut aivan levossa, se olisi kyllä puristunut lopulta palloksi. Avaruudessa kaikki kuitenkin liikkuu, ja usein koko alkupilvi on ollut hitaassa pyörimisliikkeessä. Pilven eri osat ovat törmäilleet toisiinsa, ja törmäyksissä nämä osapilvet ovat hidastuneet.

Hidastuneet pilvet tuppaavat vajoamaan kohti pyörivän järjestelmän perustasoa. Kun törmäyksiä tapahtuu miljoonien ja miljardien vuosien ajan, muuttuu alkuperäinen pyöreä pilvi litteämmäksi, ja lopputuloksena on kierregalaksien kaltainen litistynyt järjestelmä.

Joissain toisissa galakseissa törmäykset ovat loppuneet kesken, kun esimerkiksi tähtien räjähdykset tai galaksin keskustaan muodostunut jättimäinen musta aukko on puhaltanut kaiken irtoaineen pois. Silloin jäljelle on jäänyt pyöreämpi galaksi, jollaisia sanotaan ellipsigalakseiksi.

Vastaajana Heikki Oja,

professori, tähtitieteilijä ja tietokirjailija.

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2017