Luonnon skaala päättyy violettiin. Kuva: Shutterstock
Luonnon skaala päättyy violettiin. Kuva: Shutterstock

Ihminen kantaa päävastuun väreistä.

Vastaus kysymykseen ei ole aivan lyhyt ja yksiselitteinen. Luonto ei tunne täysin mustia kasviksia ja vihanneksia, ainoastaan syvän punaisia tai violetteja. Mitä enemmän pigmenttiä, sitä tummempi väri.

Vain osa vihannesten väreistä on syntynyt luonnonvalinnan kautta. Jalostuksen merkitys on kaikkein suurin. Ihminen on jalostanut tietämättään tai tietoisesti vihanneksia nykyisenlaisiksi.

Luonnonporkkanassa on kyllä porkkanan makua, mutta ei oranssia väriä. Nykyisen värin valikoi ihminen. Erikoisen väriset tummat porkkanat, perunat ja punajuuret ovat myös pitkällisen valintajalostuksen tulosta.

Olisiko niin, että hyvin tummia vihanneksia ei ole haluttu jalostaa, koska niitä on vaikea erottaa pilaantuneista?

Nykyään on jo toisin. Ihmiset ovat kokeilunhaluisia, eikä elintarvikkeita tuoteta pelkästään hengenpitimiksi vaan myös estetiikan takia. Tämä on saanut kasvinjalostajat tuottamaan hyvin vaihtelevan värisiä kasviksia. Kaupassa myydään niin tummia, valkoisia kuin raidallisiakin juureksia.

Väriaineet ovat niin kasvin kuin ihmisen kannalta tärkeitä. Ne toimivat sekä varastoaineina että antioksidantteina tai antikarsinogeenisina yhdisteinä.

Vastaajana Kurt Fagerstedt,

kasvifysiologian professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti