Huonon tuulen säiliö. Kuva: Getty Images
Huonon tuulen säiliö. Kuva: Getty Images

Pussi kuvastaa huonojen ominaisuuksien kertymää.

Nimitys kuuluu kansanomaisten haukkumasanojen sarjaan, jossa ihmistä kuvataan huonojen ominaisuuksien täyttämänä säiliönä, esimerkiksi säkkinä tai pussina. Tällaiset metaforat ovat suosittuja tehokeinoja yhtä hyvin arkisessa kielenkäytössä kuin esimerkiksi kaunokirjallisuu­dessa.

Suomen kirjakielessä vanhin tämäntyyppinen haukkumasana löytyy jo Mikael Agricolan kielestä, jossa laiskaa pappismiestä soimataan sur­kiaksi lokasäkiksi. Syntisäkki löytyy 1600-luvun kirjakielestä.

Pientä säkkiä merkitsevä pussi-sana on lainattu ruotsista 1600-luvulla, mutta haukkumasanoissa se on päässyt näkyviin vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ensiesiintymät ovat itämurteiden alueelta. Vuonna 1861 julkaistiin kuopiolaisessa Tapio-lehdessä näytelmämukaelma nimeltä ”Kuinka äkäpussi rangaistahan”. Kiukkupussi mainittiin ensi kertaa Pietarin Sanomissa vuonna 1872 ja oikkupussi Uudessa Suomettaressa vuonna 1900.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

akateemikko, suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2021

Sisältö jatkuu mainoksen alla