
Parempi nimi olisi tahraton teräs.
Ruostumaton on itse asiassa vain hyvin korroosiota kestävää terästä.
Sen historia alkoi, kun huomattiin, että kromiseostus paransi metallin korroosionsietokykyä. Kromi reagoi hapen kanssa, jolloin teräksen pinnalle muodostuu ohut passivoiva oksidikerros. Suojakalvon muodostumista metallipinnalle kutsutaan passivoitumiseksi. Vaikka pinta vaurioituu, se korjaantuu aina uudella suojaavalla kerroksella.
Parhaatkaan ruostumattomat teräkset eivät kestä mitä tahansa. Siihen voi kehittyä varsin nopeasti pieniä, paikallisia ruostevaurioita. Jos happopitoisuus nousee pistemäisesti suojaava oksidikerros ei pääse enää uusiutumaan.
Itse asiassa tahraton teräs voisi olla parempi nimi ruostumattomalle teräkselle. Ennen vanhaan teräsaterimia kuivattiin, jotta niihin ei tulisi läikkiä. Ruostumaton teräs toi tähän ongelmaan ratkaisun.
Vastaajana Mari Lundström,
materiaalitekniikan professori, Aalto-yliopisto.
Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2014