Käy kumpaankin. Kuluttaja päättää, käyttääkö. Kuva: Shutterstock
Käy kumpaankin. Kuluttaja päättää, käyttääkö. Kuva: Shutterstock

Vanhat käsitykset istuvat sitkeässä.

Sähköön lämmitysmuotona on suhtauduttu ristiriitaisesti pitkään. On ajateltu, että sähkö olisi liian arvokas tai pitkälle jalostettu tuote lämmitykseen.

Päättely kulkee näin: jos ensin polttoaineen lämmöllä tuotetaan sähköä ja sitten taas sähköllä lämpöä, on hyötysuhde heikko. Polttamalla polttoainetta rakennuksessa saadaan energiasta enemmän talteen.

Vanha ”viisaus” on vanhentunut. Sähköä ei enää juuri tehdä polttamalla, paitsi hyvän hyötysuhteen yhteistuotantossa. Tuotanto on myös nopeasti kehittymässä ilmastoneutraaliksi. Lisäksi sähköön perustuvissa maalämpöratkaisuissa saadaan jopa moninkertainen määrä lämpöä pienellä sähkömäärällä.

Sähkölämmitys lisää sähkön tarvetta kylminä aikoina, ja energiajärjestelmään joudutaan investoimaan sen vuoksi enemmän. Toisaalta sähkölämmitys tasaa jo nyt viikon ja vuorokauden sisäistä sähköntarvetta, ja tulevaisuudessa se pystyy tarjoamaan kysyntäjoustoa.

Liikenteessä tilanne oli alun alkaen toinen. Polttomoottorin hyötysuhde on onneton verrattuna sähkömoottorin hyötysuhteeseen. Sähkö on energiatehokasta, vaikka se tuotettaisiin melko kehnolla hyötysuhteella, ja sähköautojen ilmastopäästöt ovat vain murto-osa polttomoottorien päästöistä.

Sähköautojen yleistyminen olisi ongelma sähköjärjestelmälle, jos niitä ei ladattaisi fiksusti. Tämä on kuitenkin ratkaistavissa.

Sähkö on siis ihan yhtä hyvä käyttövoima niin autoon kuin kodin lämmitykseen. Käyttäjät lopulta ratkaisevat, onko se parempi kuin vaihtoehdot.

Vastaajana Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus.

Julkaistu Tiede-lehdessä 2/2017

Punde
Seuraa 
Viestejä1438
Liittynyt13.12.2016

Miksi sähkö kelpaa autoihin, mutta ei lämmitykseen?

Miksi joku kevyt kolmipyörä? Miksi ei nelipyörä? A) Nuo kolmipyörät ovat käsittääkseni veroteknisistä syistä tehtyjä vekottimia. Kaikin puolin huonoja lisäksi. B) Tai invalidi käyttöön tehtyjä vekottimia. Moottorilla tai ilman. C) Onko olemassa yhtään hyvää ja tarkoituksen mukaista kolmipyörää? Mielestäni edes lasten kolmipyörä ei ole sitä. Nimimerkillä huulensa sellaisella halkaissut. Huonolla tiellä / kelillä siitä "kolmannesta" pyörästä ei ole kuin haittaa. Jos ajokki vetää kahdella pyörällä...
Lue kommentti
Juuriyhteydet pitävät hengissä pitkään. Kuva: Shutterstock

Vanhimmat ovat olleet lähes satavuotiaita.

Kanto voi elää omilla varastoravinteillaan ja -hiilihydraateillaan pari vuotta, mutta ne kannot, joilla on juuriyhteyksiä eläviin puihin, saattavat säilyä elossa vuosikymmeniä. Juuriyhteyksiä on löydetty yli 150 puulajilta, muun muassa männyltä, kuuselta ja koivulta. Eniten niitä syntyy tiheässä kasvaville puille.

Kannon elossaolo havaitaan helpoimmin paksuuskasvusta, mikä havupuilla näkyy uusien vuosirenkaiden muodostumisena. Kantojen paksuuskasvusta on runsaasti tutkimuksia yli sadan vuoden ajalta pääosin Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta.

Suomessa professori Paavo Yli-Vakkuri havaitsi 1940–1950-luvulla, että kaadettujen mäntyjen kannoista joka kymmenes oli jäänyt eloon. Hänen tuloksensa viittasivat siihen, että kanto voi juuriyhteyksillä säilyä elossa yhtä kauan kuin sen isäntäpuukin eli vuosikymmeniä.

Yli-Vakkuri havaitsi myös, että vesi voi kulkeutua kaadettujen puiden juuristoista niiden kanssa juuriyhteydessä oleviin eläviin puihin.

Keski-Euroopasta Juravuoristosta on raportoitu vuonna 1743 kaadetun hopeakuusen kannon olleen elossa vielä vuonna 1836. Kannossa oli 92 vuosirengasta, jotka olivat syntyneet hakkuun jälkeen. Kannon vanha keskiosa hakkuuta edeltäneeltä ajalta oli kokonaan kadonnut.

Vastaajana Heljä-Sisko Helmisaari,

metsämaatieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2017

Joillakin virtsaamistarve syntyy jo 2,5 desilitrasta.

Aikuisen ihmisen virtsarakkoon mahtuu melko helposti noin neljä desilitraa virtsaa. Viimeistään silloin tekee mieli tyhjentää rakko. Jos tässä vaiheessa jää pidättelemään, tulee melko pian niin tukala olo, että haluaa vessaan ja kiireesti.

Virtsaamistarve on kuitenkin yksilöllinen. Joillakin pissahätä syntyy jo 2,5 desilitrasta.

Virtsan määrä vaihtelee juodun nestemäärän mukaan. Keskimäärin nautimme nesteitä sen verran, että pissaamme päivässä vähintään litran, usein enemmänkin. Pissakäyntejä kertyy siten vähintään kolme päivässä, mutta monesti useampia.

Jos pissaamista lykkää, virtsarakko venyy yli, ja se tuntuu kipuna. Kukaan ei kykenekään pidättämän pissaamista niin pitkään, että siitä olisi elimellistä haittaa.

Joissakin sairauksissa virtsarakon tyhjeneminen häiriintyy, ja silloin rakkoon voi toistuvasti kertyä liikaa virtsaa. Jos tilaa ei hoideta ajoissa, seuraukset ovat huonot. Rakon ylipaine välittyy virtsanjohtimia munuaisiin, jotka vaurioituvat nopeasti.

Vastaajana Pertti Mustajoki,

professori, sisätautien erikoislääkäri.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2017