Ehdolla ovat melu, pelko ja uupumus. Kuva: Shutterstock
Ehdolla ovat melu, pelko ja uupumus. Kuva: Shutterstock

Ilmiöön ei löytynyt yksiselitteistä syytä.

Vaikka valaat ovat sopeutuneet täydellisesti elämään vedessä, niiden on ilmaa hengittävinä nisäkkäinä päästävä pintaan, muuten ne hukkuvat. Sairaiden ja heikkojen yksilöiden arvellaan hakeutuvan mataliin vesiin tästä syystä. Ehkä ne joskus hämmennyksissään ja uupuneina uivat väärään suuntaan ja rantautuvat.

Joillekin lajeille matala vesi on turva pedoilta. Kun sarvivalaat ja maitovalaat kuulevat miekkavalaiden ääniä, ne pakenevat heti matalaan veteen, minne miekkavalaat eivät mielellään ui. Tämä luonnollinen pakoreaktio voi olla syynä myös muiden lajien rantautumiseen.

Valaiden massarantautumisiin on usein liitetty jokin ihmisen aiheuttama häiriötekijä, kuten vedenalainen räjähdys tai muu voimakas ääni. Ehkä jokin uusi ja odottamaton tapahtuma saa valaat paniikin valtaan ja ajaa ne rannalle.

Myös taustamelu voi johtaa rantautumiseen. Kaikki valaslajit kuuntelevat tuottamiensa äänien kaikuja ja saavat näin tietoa vedenalaisesta ympäristöstään. Jos melu peittää nämä äänet, valaiden on vaikea suunnistaa esteiden ympäri. Ne eksyvät ja voivat päätyä liian matalaan veteen.

Vastaajana Outi Tervo,

tutkija, Grönlannin luonnonvarainstituutti.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2017

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2500
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti