Tämä on muhkeampaa kuin kruunun kakku. Kuva: Shutterstock
Tämä on muhkeampaa kuin kruunun kakku. Kuva: Shutterstock

Entisajan vankiloissa ruoka oli kehnoa leivänkyrsää.

Sanonta on peräisin ajalta, jolloin ruotsalaisperäinen lainasana kakku tarkoitti ensisijaisesti ruisleipää tai leivänkappaletta, niin kuin se vieläkin tarkoittaa monissa murteissa. Kakku voi olla myös huonoista ja vähäisistä aineksista, esimerkiksi taikinatiinun reunoista kaavituista rippeistä kyhätyn kakkaran nimitys. Entisajan vankiloissa ruoka oli pahimmillaan vettä ja kehnoa leivänkyrsää eli kakkua.

Vankeusrangaistuksen kärsiminen oli häpeällinen ja tunteita herättävä asia, josta mielellään puhuttiin erilaisia kiertoilmauksia käyttäen. Näistä yksi tavallinen oli kruunun kakun jyrsiminen tai syöminen. Vastaavalla tavalla puhuttiin myös kruunun leivästä ja kruunun leipiin joutumisesta.

Kruunulla tarkoitettiin valtiovaltaa. Kruunun kakun saaminen tarkoitti siis ensin sananmukaisesti ja sitten myös vertauskuvallisesti vankilaan joutumista. Kakku-sana on säilyttänyt tämän vertauskuvallisen merkityksensä vankilaslangissa, vaikka kruunu onkin ajan mittaan pudonnut pois.

Vastaajana Kaisa Häkkinen, suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto

Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2016