Kokenutta hirvittää kyydissä. Kuva: Getty Images
Kokenutta hirvittää kyydissä. Kuva: Getty Images

Tunnetta lietsoo kontrollin puute.

Vauhdin tuntu riippuu usein siitä, miten kuljettaja ajaa verrattuna matkustajan omaan ajotapaan. On tyypillistä, että varsinkin kokenut kuljettaja pelkää tai tuntee olonsa epämukavaksi toisen kyydissä.

Tätä selittää se, että matkustaja ei voi hallita menoa, vaikka osaisi. Mahdollisuus kontrolliin luo turvallisuuden tunnetta, ja silloin myös nopeudet tuntuvat sopivammilta. Kontrollin puuttuminen vastaavasti lietsoo turvattomuuden tunnetta.

Näin ei kuitenkaan käy, jos itse ei osaa ohjata kyseistä kulkuvälinettä. Harva lentomatkustaja haluaisi istua lentokapteenin paikalle oman turvallisuudentunteensa lisäämiseksi. Toisen lentokapteenin tilanne saattaa matkustajana olla erilainen.

Vauhdin kokemiseen liittyy myös ennakointi. Esimerkiksi risteystä lähestyttäessä auton kuljettaja tavallisesti reagoi tilanteeseen hyvissä ajoin, päättää, milloin alkaa painaa jarrua ja niin edelleen.

Kokenut autoilija tekee matkustajana samat ennakoinnit, mutta ei voi toteuttaa niitä – paitsi polkemalla auton lattiaa. Hän ei myöskään tiedä, mitä kuljettaja aikoo milloinkin tehdä.

Tämä tuottaa usein tunteen siitä, että nopeus on liian suuri.

Vastaajana Mika Hatakka,

psykologian tohtori, liikennepsykologi, Tutkimus ja Koulutus Humaani Oy.

Julkaistu Tiede-lehdessä 7/2018

Hajuhaitta saattaa syntyä jo päivässä.

Ensimmäiset peseytymättömyyden seuraukset ovat sosiaalisia: pesemätön ihminen haisee kauas. Jos eritteet pinttyvät vaatteisiin, haju väkevöityy.

Iho erittää talia ja hikeä. Ne ovat itsessään käytännössä hajuttomia mutta härskiintyvät nopeasti iholla viihtyvien bakteerien ja hiivasienten vaikutuksesta. Arvellaan, että ainakin jossain kulttuurisen kehityksen vaiheessa nämä kehon hajut ovat olleet lajimme enemmistön mielestä hyvinkin viehättäviä.

Peseytymättömyydestä voi kyllä olla haittaakin. Se aiheuttaa kutisevia hiivainfektioita ja pahentaa ainakin tali-ihottumaa ja märkärupea. Myös haavat tulehtuvat helpommin.

Suihku muutaman päivän välein ja puhtaat vaatteet riittävät pitämään terveydelliset haitat kurissa, mutta sosiaalisten suhteiden kannalta peseytyminen kannattanee päivittäin.

Kulttuuriset ja ilmastolliset vaatimukset toki vaikuttavat peseytymistiheyteen. Arktiksen asukkaat tuskin ovat päivittäin peseytyneet, ja alasti savannilla vaeltaessa iho on tuulettunut.

Vastaajana

Maria Huttunen,

ihotautien erikoislääkäri, Terveystalo.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018

Kesällä kyllä, mutta kukaan ei tiedä miksi.

Karvojen kasvuun vaikuttavat eniten perinnölliset tekijät mutta myös ravitsemus, vuodenaika ja hormonit.

Parrankasvuun tarvitaan testosteronia, mistä johtuen noin puolella teini-iän saavuttaneesta väestöstä hiuskarvat kasvavat nopeammin kuin partakarvat.

Saman ihmisen eri karvojen kasvuvauhdissa sen sijaan ei ole suurtakaan eroa. Ne kasvavat tavallisimmin 2–4 millimetriä viikossa.

Parran kasvua on tieteellisesti selvitetty varsin vähän. Tutkimusten mukaan parta kasvaa noin neljä millimetriä viikossa, joten ainakaan mitään kovin merkittävää eroa parran ja hiusten kasvutahdissa ei ole.

On kuitenkin havaittu, että parran kasvu vaihtelee hiusten kasvua enemmän vuodenajan mukaan. On helpompi kasvattaa kesäparta kuin kesätukka.

Miksi näin on, ei tiedetä.

 

Vastaajana

Marja Mikkola,

dosentti, Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018