Iän ja ajantajun suhde on ongelmallinen.

Aika saattaa itse asiassa kulua vanhemmiten entistä hitaammin. Eli vastaus riippuu siitä, mitä kysymyksellä tarkoitetaan.

Useat ikäihmiset valittavat joulujen seuraavan toisiaan kiihtyvään tahtiin. Toisin sanoen aika näyttää kuluvan entistä nopeammin. Yhtä hyvin voi kuitenkin olla kyse siitä, että sisäinen kellomme hidastuu iän myötä. Jokin tapahtuma voi nuoruudessa vastata viittä sisäisen kellon ”tikitystä”, mutta vanhemmiten enää kolmea. Tästä syystä kyseinen tapahtuma tuntuu kuluvan nopeammin kuin aikaisemmin.

Mutta ehkeivät ihmiset mittaakkaan pitkiä aikavälejä laskemalla sisäisen kellon tikitystä. Hieman realistisempaa on ajatella, että muistojemme määrä toimittaa kellon virkaa: kulunut aika tuntuisi sitä pidemmältä, mitä useampi muisto siitä jää.

Vanhetessa tapahtumista tulee rutiinia ja muisti huononee. Vanhus muistaa kuluneen kuukauden ajalta vähemmän asioita kuin ennen ja näin kuukausi kuluu nopeammin. Joulukin saapuu jo 17 500 tapahtuman jälkeen, kun vuoteen ennen mahtui 25 000 muistoa.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 1/1998

Vastaaja:


John Wearden


psykologian professori


Manchesterin yliopisto

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2510
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti