Intiaanikesä on käännöslaina.

Sana on tullut meille englannin kielestä (Indian summer) luultavasti ruotsin kielen kautta (indian sommar). Se saattaa olla alun perin lähtöisin Yhdysvaltain intiaaneilta, jotka uskoivat, että syksyn lämpimät päivät syntyivät jumalien lähettämistä lempeistä tuulista. Sakari Virkkusen Fraasisanakirjan (Otava 1981) mukaan toimittaja Lauri Pelkonen käytti sanaa ensi kerran Helsingin Sanomissa vuonna 1935.

Nykyisin intiaanikesällä ei tarkoiteta ainoastaan jälkikesää, vaan sen merkitys on laajentunut. Arkikielessä mikä tahansa helleaalto merkitsee intiaanikesää.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 5/1997

Vastaaja:


Riitta Eronen


tutkija


Kotimaisen kielten tutkimuskeskus

tli
Seuraa 
Viestejä1095
Liittynyt11.11.2005

Miksi alkusyksyn helteitä sanotaan intiaanikesäksi?

Tuo ajatus vain juolahti mieleeni heti, kun näin termin "Indian summer" isolla kirjaimella, sillä itse kääntäisin sen automaattisesti Intian kesäksi. Termin tulkinta ilmeisesti riippuu aika paljon siitä, missä se on maantieteellisesti syntynyt. Jos se on syntynyt Pohjois-Amerikassa, niin mahdollinen yhteys intiaanikulttuureihin kait on ilmeinen, vaikka sitä ei ehkä kuitenkaan ole kuultu intiaanien suusta, sillä ymmärtääkseni vaikkapa irokeesit puhuivat irokeesia tai jotain vastaavaa eikä...
Lue kommentti

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2502
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti