Monet selkärangattomat pystyvät regeneroitumaan eli uusiutumaan kasvattamalla uuden osan tuhoutuneen kudoksen tai elimen tilalle.

Ihmisen ja muiden selkärankaisten uusiutumiskyky yltää yleensä vain haavojen paranemiseen, poikkeuksena liskot ja sammakkoeläimet. Eräillä nisäkkäillä, kuten rotalla, uusiutuvat maksa ja jossakin määrin myös lihaskudos.

Uusiutumiskyky perustuu siihen, että osa soluista on säilynyt erilaistumattomina alkeissoluin, jotka kudoksen tuhoutuessa herkistyvät ja muuttuvat varsinaisiksi kudossoluiksi.

Valtaosa ihmisen soluista on liian pitkälle erilaistuneita, jotta ne pystyisivät rakentamaan uuden raajan. Katkenneen raajan hermotkaan eivät varsinaisesti kasva, vaan solut työntävät hermosäikeen tuppeen jatketta, lähinnä solulimaa ja hermorihmoja. Myös katkaistun luun päähän muodostuu kalvoa, mutta luusoluilta puuttuu kyky tuottaa poistetun kudoksen muotoista luulta. Myös ihmisen lihaskudoksen uusiutumiskyky on heikko.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 3/1997

Vastaaja:


Mikko Niemi


anatomian emeritusprofessori


Turun yliopisto

MooM
Seuraa 
Viestejä6891
Liittynyt29.6.2012

Miksi amputoitu raaja ei kasva entiselleen?

optimistx 04.09.2015 klo 09:55 SamikoKu 04.09.2015 klo 05:51 ... Neljä kättä olis kyllä kätevää. Alemmilla vois nojata polviin kun ylemmillä nostais jotain raskasta. Seksissäkin niistä olisi hyötyä. Nykyiset sukupolvet ovat rappeutuneet pahasti. Muinaissuomalaisilla oli kielitieteellis-homeopaattisten tutkimuksieni mukaan vähintään yksi lisäkäsi, jota he nimittivät välikädeksi. Välikäsi sijaitsi ilmeisesti hieman hankalasti kainalossa, koska he kokivat ikäväksi sen, kun jotain joutui siihen...
Lue kommentti

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2496
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti