Avaruusluotaimet selviävät asteroidivyöhykkeestä, sillä asteroidien keskinäiset välimatkat ovat miljoonia kilometrejä.



Arviot välimatkoista kuitenkin vaihtelevat, sillä asteroidien lukumäärää ei tunneta. Tätä nykyä otaksutaan, että Aurinkoa kiertää vähintään miljoona asteroidia eli pikkuplaneettaa, joista suurin osa on keskittynyt juuri Marsin ja Jupiterin ratojen väliin niin sanotulle astroidivyöhykkeelle.

Se, miten pitkäksi keskimääräinen välimatka arvioidaan, riippuu myös siitä, kuinka pienet pikkuplaneetat lasketaan mukaan. Asteroidien kokojakaumakaan ei ole täysin selvillä, mutta pieniä tiedetään olevan huomattavasti enemmän kuin suuria.

Joka tapauksessa asteroidit ovat harvassa. Jotta luotain saisi varmasti lähikuvan edes yhdestä, luotaimen ja pikkuplaneetan kohtaaminen pitää suunnitella etukäteen.

Esimerkiksi Jupiteriin 1990-luvun alussa matkannut Galileo-luotain ohjattiin tarkoituksella kahden astroidivyöhykkeen pikkuplaneetan läheltä. Galileo kuvasi 2 400 kilometrin päästä muun muassa Ida-asteroidin kuun. Kuva oli ensimmäinen varma havainto asteroidin seuralaisesta.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2001

Vastaaja:


Leena Tähtinen


tähtitieteen dosentti


tiedetoimittaja

Jurpula
Seuraa 
Viestejä722
Liittynyt1.12.2006

Miksi asteroidivyöhykkeen läpi kulkevat luotaimet eivät tuhoudu?

Akkarista voi kyllä ammentaa paljon oppia, jo muinaiset Foinikialaiset... Mutta joo, pitää kyllä olla aika tolkuttoman paska mäihä että sen luotaimensa saa tuolla johonkin vahingossa törmäämään. Mutta mitenhän se homma menee kun tilanteet muuttuu "yhtäkkiä", esim. tuon New Horizonsin kohdalla. Eikös siitä törmäilystä jotain pieniä huolenaiheita noussut esille kun uusia pienkappaleita löytyi siitä Pluton liepeiltä, mutta luulis niistäkin taskulaskimella selviävän vai kuinka?
Lue kommentti

You just made the list, buddy.

JPI
Seuraa 
Viestejä26003
Liittynyt5.12.2012

Miksi asteroidivyöhykkeen läpi kulkevat luotaimet eivät tuhoudu?

Mitä tästä muun muassa opimme?: Avaruusasioissa ei kannata luottaa Aku Ankaan tai lapsellisiin tieteiselokuviin. Myöskin ihan asiaohjelmissa esitetyt animaatiot valtavista toisiaan lähekkäin liikkuvista kivenmurikoista ovat pelkkää taiteilijan liioiteltua näkemystä astroidivyöhykkeestä.
Lue kommentti

3³+4³+5³=6³

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2503
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti