Tekstiileissä värin haalistuminen tarkoittaa sitä, että auringon valon energia muuttaa värin kemiallista rakennetta.

Värimolekyyli joko hapettuu tai pelkistyy riippuen kuitumateriaalista. Tällöin väri menettää ominaisuutensa, muuttuu värittömäksi. Se, miten nopeasti tällaista tapahtuu vai tapahtuuko ollenkaan, riippuu värin kemiallisesta rakenteesta ja toisaalta tekstiilissä olevan värin määrästä.

Erityisen kestäviä ovat metallikompleksivärit, joissa värimolekyylin lisäksi on mukana metalli-ioni. Kun valo osuu ioniin, se menettää energiansa ja muuttuu lämmöksi. Metallikompleksivärit ovat aivan tavallisia värejä, metallinhohtoiset ovat asia erikseen. Metallikompleksivärit käyvät vain polyamidin ja villan värjäykseen, eivätkä ne ole kovin ympäristöystävällisiä.

Värien valonkestoa voidaan parantaa värjäyksen yhteydessä tai sen jälkeen lisättävillä UV-absorbereilla, jotka muuttavat auringon valon lämmöksi. Niitä käytetään erityisesti autojen sisustustekstiileissä.

Väriaineteollisuus kehittää jatkuvasti värinkestoltaan entistä parempia sekä ympäristöystävällisempiä tekstiilivärejä.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 4/1996

Vastaaja:


Marja Rissanen


tekniikan lisensiaatti, assistentti


Tekstiili- ja vaatetustekniikan laitos, Tampereen teknillinen korkeakoulu

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2492
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti