Energiansäästölampun polttoikä vaihtelee keskimäärin rajoissa 6 000–20 000 tuntia, ja ostamasi lamppu voi sattua olemaan jakauman alapäässä.

Pakkauksessa ilmoitettu arvioitu kestoaika on mediaani, eli puolet lampuista sammuu ennen sitä ja puolet jatkaa palamista sen jälkeen. Myös sytytyskertojen määrä vaikuttaa kestoon, enemmän kuin hehkulampussa.
Monet energiansäästölamput syttyvät hitaasti, koska niiden on kuumennuttava ensin. Saatavissa on jo myös nopeita lamppuja, jotka syttyvät jopa alle sekunnissa.
Useissa energiansäästölampuissa on sinertävämpi valo kuin hehkulampussa. Sävyyn vaikuttaa lampun värilämpötila.
Tekniikka paranee koko ajan, ja markkinoille tulee lamppuja, jotka ovat ominaisuuksiltaan yhtä hyviä tai parempia kuin hehkulamput. Energiatehokkuudeltaan energiansäästölamput ovat aina hehkulamppuja parempia: ne vähentävät sähkönkulutusta 75–80 prosenttia.

Vastaaja:


Suvi Salmela


materiaalitehokkuuden asiantuntija


Motiva

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38556
Liittynyt6.12.2009

Miksi energiansäästölamput kestävät vähemmän kuin on luvattu, syttyvät hitaasti ja valaisevat huonosti?

Heksu 04.09.2014 klo 15:06 Minulta hajosi juuri makuukammarista 3 led-lamppua. Voisin vaikka vannoa, etteivät ole kestäneet vuottakaan - harmi, etten ole tullut laittaneeksi ostopäivää tai -kuittia talteen. Mikähän on LED lamppujen todellinen käytännön edullisuus ja ekologisuus? Pistä kuvat myyjäliikkeseen ja valmistajalle. "Diplomattisella saatekirjella" "paska mikä paska"
Lue kommentti
jussipussi
Seuraa 
Viestejä38556
Liittynyt6.12.2009

Miksi energiansäästölamput kestävät vähemmän kuin on luvattu, syttyvät hitaasti ja valaisevat huonosti?

Heksu 04.09.2014 klo 15:06 Minulta hajosi juuri makuukammarista 3 led-lamppua. Voisin vaikka vannoa, etteivät ole kestäneet vuottakaan - harmi, etten ole tullut laittaneeksi ostopäivää tai -kuittia talteen. Lamput hajosikin sangen näyttävällä tavalla, yksi toisensa jälkeen saatanallisesti pamahtaen. Ilmeisesti kattovalaisimeni konstruktio on sikäli huono, että lamput pääsee kuumenemaan aika tavalla eikä ilma pääse kiertämään kunnolla. Oli sitten käynyt niin, että lampun kannan sisällä olevan...
Lue kommentti

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018