Pieni nuha ja kurkkukipu eivät estä saunomista.

Sen sijaan saunaan ei pidä mennä, jos flunssaan liittyy kuumetta ja lihassärkyä. Tällöin potilaalla on taudin aiheuttaneita viruksia veressä, ja osa niistä voi kulkeutua sydänlihakseen.

Siksi kuumeisen ei pidä juosta, kuntoilla tai saunoa eikä tehdä muutakaan sellaista, mikä vilkastuttaa verenkiertoa ja rasittaa sydäntä. Sellainen lisää sydänlihastulehduksen ja rytmihäiriöiden riskiä.

Pahimmassa tapauksessa potilaalle kehittyy pysyvä sydänvika, mikä saattaa johtaa kuolemaan tai sydämensiirron tarpeeseen.

Vastaajana Ari Harjula kirurgian professori Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2006

Hajuhaitta saattaa syntyä jo päivässä.

Ensimmäiset peseytymättömyyden seuraukset ovat sosiaalisia: pesemätön ihminen haisee kauas. Jos eritteet pinttyvät vaatteisiin, haju väkevöityy.

Iho erittää talia ja hikeä. Ne ovat itsessään käytännössä hajuttomia mutta härskiintyvät nopeasti iholla viihtyvien bakteerien ja hiivasienten vaikutuksesta. Arvellaan, että ainakin jossain kulttuurisen kehityksen vaiheessa nämä kehon hajut ovat olleet lajimme enemmistön mielestä hyvinkin viehättäviä.

Peseytymättömyydestä voi kyllä olla haittaakin. Se aiheuttaa kutisevia hiivainfektioita ja pahentaa ainakin tali-ihottumaa ja märkärupea. Myös haavat tulehtuvat helpommin.

Suihku muutaman päivän välein ja puhtaat vaatteet riittävät pitämään terveydelliset haitat kurissa, mutta sosiaalisten suhteiden kannalta peseytyminen kannattanee päivittäin.

Kulttuuriset ja ilmastolliset vaatimukset toki vaikuttavat peseytymistiheyteen. Arktiksen asukkaat tuskin ovat päivittäin peseytyneet, ja alasti savannilla vaeltaessa iho on tuulettunut.

Vastaajana

Maria Huttunen,

ihotautien erikoislääkäri, Terveystalo.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018

Ei ole. Käärmeen anatomia ei sovi kasvien syöntiin.

Kaikki maailman noin 3 500 käärmelajia ovat petoeläimiä. Nisäkkäitä ja lintuja syövien lajien lisäksi on muun muassa kaloja, etanoita, hyönteisiä, munia ja sammakoita syöviä käärmeitä, mutta ei lainkaan kasvinsyöjiä.

Niukkaenergiaisen kasviravinnon sulattaminen vaatii aikaa ja pitkän suolen. Käärmeen anatomia ei mahdollista mutkittelevaa suolta, toisin kuin vaikkapa nisäkkäiden.

Esimerkiksi ihmisen ohutsuoli on 5–10 metriä pitkä, ainakin viisi kertaa ruumiin pituus. Käärmeen vastaava suoli on lyhyempi kuin itse eläin. Siinä ei kasviravintoa pysty sulattamaan.

Ravinnon mutkittelu suolistossa edellyttää myös sen jauhamista hienoksi. Siihen tarvitaan leikkaavat ja paloittelevat hampaat, jotka ovat purupinnaltaan mieluiten melko tasaiset.

Sellaisia ei käärmeiltä löydy, vaan niiden hampaat ovat pikemmin saaliin kiinni pitämiseen soveltuvat koukut. Niinpä käärmeet syövätkin saaliseläimensä paloittelematta, nielevät ne kokonaisina.

Vastaajana

Jarmo Saarikivi,

tutkijatohtori, ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 9/2018