Samppanjaa voidaan suihkutella monien urheilulajien voitonseremonioissa, mutta moottoriurheilussa siitä on tullut yleinen, viralliseen palkintojenjakoon liittyvä tapa.



Käytäntö sai luultavasti alkunsa vuoden 1967 Le Mans 24 -kilpailujen palkintojenjaossa, jossa voittaja Dan Gurney suihkutti samppanjan Ford-tallin henkilökunnan niskaan. Tätä aikaisemminkin samppanjaa on saatettu suihkutella, mutta tapa näyttää yleistyneen vasta Gurneyn tempauksen jälkeen.

Gurneyn samppanjapullo on edelleen tallessa, ja se oli näkyvästi esillä Fordin näyttelyissä vuonna 2006, kun merkki juhli satavuotista autourheiluhistoriaansa.


Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2007

Vastaaja:


Matti Hintikka


urheiluhistorioitsija


Helsinki

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1562
Liittynyt12.4.2005

Miksi formulakuskit roiskivat samppanjaa toisensa päälle voiton kunniaksi?

Jodi 14.05.2014 klo 23:19 Yksi syy miksi roiskutellaan eikä juoda on joskus käynyt moka antaa sen lämmetä jolloin avaamista seuraa suihku. Kylmänä taas se on suoraan pullosta sietämätöntä. Parasta siis pelleillä sillä. Sponsori saa näyvyyttä ja kuskilla on hauskaa. Väittäisin, että shamppanjan tai kuohuviinin juominen suoraan pullon suusta on melko ikävää, oli juoma kylmää tai lämmintä. Sen verran asiasta minullekin on kertynyt kokemusta, vaikka en F1-korokkeelle ole ehtinytkään.
Lue kommentti

Vanha jäärä

Jodi
Seuraa 
Viestejä2187
Liittynyt27.2.2014

Miksi formulakuskit roiskivat samppanjaa toisensa päälle voiton kunniaksi?

Yksi syy miksi roiskutellaan eikä juoda on joskus käynyt moka antaa sen lämmetä jolloin avaamista seuraa suihku. Kylmänä taas se on suoraan pullosta sietämätöntä. Parasta siis pelleillä sillä. Sponsori saa näyvyyttä ja kuskilla on hauskaa.
Lue kommentti

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro

Perinteiset tekniikat tuskin toimivat.

Tiettävästi kukaan ei ole vielä harrastanut seksiä avaruuden painottomuudessa – tai ainakaan kukaan ei ole tunnustanut.

Useimmat perinteiset tekniikat taitavat olla aika hankalia toteuttaa Newtonin lakien tehdessä tehtävänsä: kun työntää, työnnetty työntää takaisin yhtä suurella mutta vastakkaissuuntaisella voimalla.

Sitkeän huhun mukaan Nasa olisi aikoinaan testannut avaruusseksiä tieteellisesti – julkisuuteen vuodettu tutkimusraporttikin löytyy ne tistä.

Alustavien tutkimusten ja tietokonemallinnusten jälkeen avaruudessa kokeiltavaksi oli valittu kymmenen asentoa. Ilman apuvälineitä oli erittäin hankala selvitä, koska ”loppuvaiheessa jompikumpi testaajista tuli helposti irrottaneeksi otteensa kumppanistaan”.

Raportti suositteleekin remmikiinnitystä tai muunneltua makuupussia painottoman seksin apuvälineeksi.

Kyseessä on kuitenkin pelkkä kaupunkilegenda, joka lienee saanut alkunsa siitä, että sukkulalennolla STS-47 oli mukana aviopari, astronautit Mark Lee ja Jan Davis.

Totta sen sijaan on, että muuan yhdysvaltalainen pyhäkoulunopettaja on patentoinut painottomassa tilassa käytettävän seksihaarniskan.

Vastaajana Esko Valtaoja,

avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018

Ei edes pölyhiukkasen vertaa.

Pieniä määriä ilmaisevat kuvailusanat ovat suosittuja muodoltaan kielteisissä, olemattomuutta tähdentävissä sanontatavoissa: ei hitustakaan, ei hiventäkään, ei hiukkaakaan, ei himpun vertaa.

Pöly on pienistä, keveistä hiukkasista koostuvaa ainetta ja pöläys siitäkin vain kevyt tuulahdus. Sanan ilmaisuvoimaa on murteissa ja arkipuheessa tehostettu lisäämällä pöläyksen eteen sopivasti sointuvia määritteitä: ei höykäsen pöläystä, ei pöyhösen pöläystä, ei pöykösen pölähtävää, ei pyhäsen pölähtävää.

Kaikkien perusmerkitys on sama: ei yhtään mitään.

Määritteen ei tarvitse välttämättä merkitä mitään täsmällistä, mutta höykä sopii yhteyteen erityisen hyvin, sillä kansankielessä se tunnetaan ilmassa leijuvan sumun tai kaasun merkityksessä. Höykänen selittyy sen johdokseksi.

Hölkäsen pöläys on yleisemmin tunnetun höykäsen pöläyksen muunnelma. Usein yhdessä esiintyvät sanat voivat vaikuttaa toistensa muotoon, mikä näkyy esimerkiksi lukusanaluetteloista. Höykäsen muuttumista hölkäseksi on äänteellisesti voinut vauhdittaa myös kaikille tuttu hölynpöly, jossa alkuosa on samaa juurta kuin verbeissä hölistä ja hölöttää.

Vastaajana Kaisa Häkkinen,

suomen kielen emeritaprofessori, Turun yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehdessä 8/2018