Ihmisen puhe koostuu kahdesta osasta: perusäänestä ja ns.

formanteista. Perusääni syntyy äänihuulten värähtelystä ja formantit muodostuvat kurkkutorven, suun ja nenäontelon resonansseista.

Keuhkoista virtaava ilma saa suun resonanssit soimaan. Suun muotoa vaihtelemalla syntyvät eri formantit ja niistä vokaalit sekä konsonantit. Varsinainen puhe sisältyy juuri formantteihin. Tietty vokaali tunnistetaan, kun formanttitaajuuksien suhteet ovat oikeat. Lisäksi tarvitaan perusääntä, jonka kanssa äänen voimakkuutta ja taajuutta voidaan säätää.

Kun suuhun joutuu heliumia – esimerkiksi heliumpallosta – suussa normaalisti oleva kaasu muuttuu. Samalla alkaa Aku Ankan puhe, sillä formanttien taajuus riippuu paitsi puheentuottoelinten mitoista myös kaasusta, jossa ääni etenee.

Äänen nopeus heliumissa on noin 965 m/s, kun se ilmassa on noin 340 m/s. Tämän takia formanttien taajuus muuttuu korkeammaksi. Esimerkiksi vokaalin a normaalit formanttitaajuudet 600, 1200, 2600 ja 3000 hertsiä ovat heliumissa 1700, 3400, 7400 ja 8500 hertsiä. Taajuuksien suhteet säilyvät kuitenkin samoina ja vokaali tunnistetaan oikeaksi.

Julkaistu Tiede 2000-lehdessä 8/1997

Vastaaja:


Valtteri Hongisto


tutkija


Turun aluetyöterveyslaitos

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ronron
Seuraa 
Viestejä9265

Minkä takia puheääniaallot eivät madallu siirtyessään heliumista ilmaan matkalla kuuntelijan korviin? Säilyykö aaltojen taajuus aineesta toiseen siirryttäessä? Se heliumhan on vain puhujan suussa lähinnä.

Voiko sillä olla merkitystä ilmiössä, kuinka nopeasti kaasu virtaa ulos keuhkoista, ja vaikuttaako tuohon virtausnopeuteen kaasun tiheys? Tai voiko kaasun tiheydellä muuten olla merkitystä tuossa alkuperäisessä ilmiössä?

くそっ!

Sisältö jatkuu mainoksen alla