Julkaistu Tiede-lehdessä 11/2012

Nykysuomen housut on normaalina substantiivina ainoastaan monikossa esiintyvä sana, jonka monikollisuus selittyy vaatekappaleen historiasta.

Housut ovat kehittyneet kahdesta erillisestä putkimaisesta kappaleesta, jotka on sukan tapaan vedetty verhoamaan sääriä. Housut syntyivät, kun kappaleet ommeltiin yläpäästä yhteen. Itse sana on lainaa muinaisruotsin sanasta hosa, joka on samaa juurta kuin nykyenglannin letkua merkitsevä hose. Yhdyssanojen osana housu voi esiintyä myös yksikkömuotoisena (housupuku, jänishousu).

Ikivanhan suomalais-ugrilaisen perinteen mukaan suomessa ja sen sukukielissä käytetään parillisista ruumiinosista yksikköä, kun on kyse niiden pukineista. Lapaset ja hansikkaat puetaan siis käteen, sukat ja housut jalkaan, vaikka kaikkia olisi kaksin kappalein.

Ruumiinosiin ja niiden pukineisiin liittyy vielä sekin erikoisuus, että puettavan ruumiinosan nimitys on sisäpaikallissijassa, vaikka pukine tulee sen ulkopinnalle, esimerkiksi sukka vedetään jalkaan ja hattu pannaan päähän, vaikka kirjaimellisesti ottaen jalka pannaan sukkaan ja pää hattuun.

Suomalais-ugrilaiset voivat hämmästyttää indoeurooppalaisia naapureitaan myös sillä, että lukusanojenkin yhteydessä käytetään yksikköä, vaikka selvästi on puhe monesta: kaksi karhua, viidellä koiralla jne.

Vastaaja:


Kaisa Häkkinen


suomen kielen professori


Turun yliopisto

Prossimo Treno
Seuraa 
Viestejä1391
Liittynyt26.3.2006

Miksi housut laitetaan jalkaan eikä housua jalkoihin?

Lainaus: Miksi housut laitetaan jalkaan eikä housua jalkoihin? Järkevä ihminen kysyisi miksei laiteta jalkaa/jalkoja housuihin. Niin ainakin meillä päin tehdään.
Lue kommentti

TOIJALA. Katse josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään, jotta hän ymmärtäisi mitään mitä hänelle on sanottu viimeisen 20 min. aikana. "Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." — Antti Hyry (Kokkilan kakkakääpiö, Hömpönkeinaa, Hirvi Akuniemi, Artsiitti Höti Pörtsiitti)

Aamupäivä on monelle paras aika opiskella.

Ihanteellinen oppimisen ajankohta osuu aamupäivään, vaikka yksilöllisiä erojakin löytyy, osoittavat Helsingin yliopistossa tehdyt tutkimukset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on saatu selville, että yliopisto-opiskelijoiden arvosanoihin vaikuttaa epäsuhta itselle ominaisen vuorokausirytmin ja luentojen ajankohtien välillä.

Etenkin iltavirkkujen opinnot kärsivät, jos heidän luentonsa alkavat aikaisin. Aamuvirkkuja haittaavat myöhäiset oppitunnit, mutta selvästi vähemmän.

Parhaat oppimisen hetket ovat sellaisia, jossa opiskelija tuntee tilanteessa kiinnostusta ja kokee, että hänellä on taitoja. Tilanteessa täytyy myös olla sopivasti haasteita, ei liikaa eikä liian vähän.

Vastaajana Katariina Salmela-Aro,

kasvatustieteen professori, Helsingin yliopisto.

Julkaistu Tiede-lehden numerossa 11/2018

Lempi lievittää kohmeloa. Kuva: Getty Images

Läheisyys lievittää kurjaa oloa.

Alkoholi vaikuttaa ihmisen kaikkeen toimintaan, myös hormoneihin. Sen tiedetään nostavan testosteroniarvoja myös naisilla.

Testosteronia pidetään "pelin ja leikin" hormonina. Se lisää seksuaalista halukkuutta. Mikäli seksi jää esimerkiksi vahvan humalan vuoksi toteutumatta, voi olla, että halukkuus siirtyy myöhempään ajankohtaan, kun keho toipuu humalasta.

Toinen asia, joka vaikuttaa, on uskomus. Usein kuulee sanottavan, että seksi auttaa krapulaan. Jos näin uskoo, niin siltä voi myös tuntua. Pelkkä läheisyys ja kosketuskin lievittävät kurjaa oloa, sillä kosketus lisää elimistön mielihyvähormoneita. Sekin voi selittää asiaa.

Vastaajana

Katriina Bildjuschkin,

Seksuaalipedagogi,

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

ID10T
Seuraa 
Viestejä2498
Liittynyt3.10.2007

Miksi krapulassa haluttaa?

Itse näkisin, että kyseessä on joku sisäänrakennettu eloonjäämisvietti. Krapulassa (ja kipeänäkin) useasti elimistö päättää, että jos tämä on hengenmenoksi, niin yritetään nyt ainakin levittää geenejä vielä kerran, kun ei tiedä tuleeko siihen enää mahdollisuutta.
Lue kommentti