Kesän kiusanhenget ottavat kaiken irti hyvistä sikiämismahdollisuuksista. Kuva: Shutterstock
Kesän kiusanhenget ottavat kaiken irti hyvistä sikiämismahdollisuuksista. Kuva: Shutterstock

Suo, sulavesi ja nopea kesä pelaavat yhteen.

Pohjoisessa on ensinnäkin paljon enemmän suota kuin muualla. Lisäksi siellä on enemmän lunta ja se sulaa myöhemmin ja nopeasti, joten painanteisiin kertyy tarpeeksi seisovaa vettä.

Lisäksi Lapin kesä kehittyy nopeasti ja hyttysiä kuoriutuu lyhyessä ajassa paljon, joten niitä tuntuu olevan kaikkialla.

Ratkaisevimmin hyttysmäärään vaikuttaa kevään kosteus tai kuivuus. Hyttyset tarvitsevat pari kolme viikkoa kesäistä lämpötilaa kehittyäkseen munasta aikuiseksi. Jos sulamisvesien lammikot pysyvät – kuten pohjoisessa yleensä pysyvät – tuon ajan veden vallassa, hyttysiä kehittyy runsaasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Varovasti arvioiden hyttysiä on tuottavalla alalla, lähinnä soilla ja kosteikoilla, noin 5 000 yksilöä neliömetrillä. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla tuottavaa suoalaa on noin 375 000 hehtaaria, joten siltä voi tulla noin 20 biljoonaa hyttystä eli 20 000 tonnia biomassaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pahimpana hyttysaikana kesäkuun lopulla tuosta määrästä on lennossa noin kolmannes koko kesän tuotosta eli noin 7 biljoonaa hyttystä.

Suomesta löytyy nelisenkymmentä hyttyslajia, joista yleisimmin kimppuumme käyvät korpihyttynen, taigahyttynen ja metsähyttynen. Lajien valta-asema vaihtelee paljon Suomen eri alueilla, mutta Lapissa taigahyttynen on runsain.

Hyttyset tykkäävät sopivan lämpimästä, eivät auringonpaahteesta. Siksi ne liikkuvat mieluimmin iltahämärissä.

Vastaajana Reima Leinonen, hyönteistutkija, Kainuun ely-keskus.

Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2016

Sisältö jatkuu mainoksen alla